Biopolttoaineen jakeluvelvoitteen hallitsematon nosto johtaa ongelmiin

Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivoo maan hallitukselta, että se pohtisi tarkoin keinoja, jolla tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita voidaan ratkaista sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Osuustoimintayritykset toimivat palveluiden ja teollisuuden ytimessä monilla toimialoilla ja niiden toimintakyky on keskeistä koko maan kehitykselle.

Huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen. Liikenteen päästöjen vähentäminen on merkittävä keino hillitä ilmastomuutosta ja siihen pyritään mm. korvaamalla fossiilista polttoainetta biopolttoaineella.

Uusiutuvan energian jakeluvelvoite merkitsee, että liikennepolttoaineiden seoksessa on oltava 18 prosenttia biopolttoainetta ja velvoite nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Suomen taso on huomattavasti korkeampi kuin monessa muussa EU-maassa.

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on suunnitelmia nostaa biopolttoaineiden jakeluvelvoite jopa 34 prosenttiin. Tavoitteen aikataulu ei kuitenkaan kulje rinnakkain rakentuvan tuotantokapasiteetin kanssa. Lisäksi meidän tulee Suomessa olla tarkkoja siitä, ettemme luo useita päällekkäisiä, kustannuksia nostavia velvoitteita, sillä EU:n ilmastopäätökset ovat vielä kesken.

Samaan aikaan, kun biopolttoaineiden kysyntää näin sääntelyllä lisätään, rajoitetaan EU:sta tulevalla sääntelyllä sitä, mistä biopolttoainetta voidaan tehdä ja hankkia. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa kysyntä on tarjontaa suurempaa. Biomassa on maapallolla rajallista, eikä biopolttoaineiden tarjontaa voi valtavasti kasvattaa. Siksi myös muut keinot liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat oleellisen tärkeitä. Niihin kuuluu mm. liikenteen sähköistäminen ja hiilinielujen hyödyntäminen.

Jakeluvelvoitteen nosto ilman vastaavaa tarjonnan kasvua voi johtaa polttoaineiden hinnan jyrkkään kohoamiseen. Polttoaineiden kustannuksella on suuri merkitys kotitalouksien ostovoiman kehitykseen, liikkumismahdollisuuksiin, maakuljetuksiin ja merikuljetuksiin. Energian hinnan nousu vaikuttaa teollisuuteen ja palveluihin laajasti kaikkialla Suomessa. On tärkeää, että suomalaisten kotitalouksien asema ja elinkeinoelämän kilpailukyky voidaan turvata.

Sami Karhu
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo ry

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje