Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä

Pula työvoimasta vaikuttaa myös osuustoimintayrityksiin, jotka työllistävät nyt noin 100 000 ihmistä ennen muuta palveluissa ja teollisuudessa. Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivoo maan hallitukselta työperäisen maahanmuuton kasvattamista nykyisestä ja maahantulon hallinnollisten prosessien helpottamista.

Työvoiman saatavuus on monilla palvelu-, tuotanto- ja teollisuusaloilla jatkuva ongelma. Kyse ei ole vain pääkaupunkiseudusta, vaan se on ongelma myös pienemmillä paikkakunnilla. Työperäinen maahanmuutto voi tarjota verrattain nopean ja joustavan tavan taata työvoiman saatavuus.

Työvoimapulassa on toki suhdanneluontoisia ja koronapandemiaan liittyviä syitä, mutta perimmäinen ja syvällisin syy on Suomen väestörakenteen muutos. Suomi on ikääntyvä maa ja työvoimatilanne näyttää vain heikkenevän. Kansalaiset eläköityvät. Kun nuoret ikäluokat ovat aiempaa pienempiä, maamme huoltosuhde heikkenee vääjäämättä. Siksi meillä tarvitaan uusia ja innokkaita ihmisiä rakentamaan yhteiskuntaamme meidän kaikkien eduksi. Osuustoiminta on jo luonteeltaan kansainvälistä, moniarvoista ja osallistavaa, joten yhteistoiminta monien erilaisten ryhmien kesken paremman Suomen rakentamiseksi on liikkeen perusajatuksia. Myös tämän takia Osuustoimintakeskus Pellervo kannustaa maan hallitusta avaamaan Suomen sen kehittämisestä kiinnostuneille ihmisille.

Sami Karhu
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje