KOULUTTAJAN BLOGI: Käykö meille PISAt?

PISA oli vuoden puheenaihe. Se ei tarkoita pohjoisitalialaista pikkukaupunkia, jossa on vino torni.  Se on OECD-maiden joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaava tutkimus. Me suomalaiset olemme ylpeilleet kärkisijoista.  Ulkomaiset lähetystöt kiertävät kouluissamme.  On haettu syitä menestykseen: opettajat ovat huippukoulutettuja, koulutusta arvostetaan. Maamme on tasa-arvoinen;  köyhänkin lapsi saa saman kuin varakkaan perheen vesa.  PISA-menestys on ruokkinut mainetta Suomelle. Mutta menestyksessä piilee tappion siemen. Mittarit sojottavat jo alaspäin. Piskuinen Viro on ajamassa ohi. Onko luvassa ollut menestys sulamassa torjuntavoitoksi? Tai alamäeksi?

Suomi on osuuskuntien maa. Monien menestyvien osuuskuntien maa. Osuuskunnilla on syytä ylpeyteen. On menestytty: markkinajohtaja vähittäiskaupassa, ykkönen rahoituksessa. Tyytyväisimmät asiakkaat. Maan parasta tuotekehitystä. Hyvä maine. Listaa voi jatkaa.

Kouluttajana olen pohtinut, mistä osuuskuntiemme menestys on syntynyt? Näin karussa maassa kuin Suomi se ei synny sattumalta. Osuuskunnissa on ilman muuta osattu tehdä oikeita asioita. Työntekijät ovat sitoutuneita. Jäsenet ovat uskollisia. Suomalaisuudella on torjuttu ulkomaisten jättien uhkaa.  Parhaimmillaan tehokkuus ja kasvollinen palvelu ovat samassa paketissa.

Mutta siksi ja juuri siksi osuuskuntien vastuullisten on kysyttävä: mitä meidän pitää tehdä, ettei meille käy PISAt?

Suomalainen pakanallis-kristillinen kansanperinne Kalevalasta alkaen on taistelua ylivoimaista vihollista vastaan, joka viime hädässä voitetaan. Suurin uhrauksin. Sanotaan, että suomalainen on parhaimmillaan torjuntataistelussa. Silloin kaivetaan isien perintö ja piilossa ollut taistelunhalu  esiin. Yritysmaailmaan tämä ei ole hyvä ohje. Usein, liian usein, yritykset heräävät vasta kriisin kautta – suurin uhrauksin.  Parasta perinteissämme on realismi . Sananlaskukin sanoo:  ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”. Vanha viisaus opettaa: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”.

Mikä on PISA:n opetus? Maailma muuttuu nopeasti. Ketterät naapurit ja Ison Idän jätit ovat nopeita oppimaan. Menestys ei läheskään aina ruoki menestystä. Päinvastoinkin voi käydä: alamäki alkaa huipulta.

Vuoden 2014 alkaessa toivotan kaikille suomen osuuskunnille ja niiden johdolle valpasta mieltä nähdä muutos, sitkeyttä pyrkiä parhaiden joukkoon ja tervettä nöyryyttä asiakkaiden, jäsenomistajien ja kilpailijoiden ristipaineissa!

Jaa artikkeli

Lue myös

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.