KOULUTTAJAN BLOGI: Käykö meille PISAt?

PISA oli vuoden puheenaihe. Se ei tarkoita pohjoisitalialaista pikkukaupunkia, jossa on vino torni.  Se on OECD-maiden joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaava tutkimus. Me suomalaiset olemme ylpeilleet kärkisijoista.  Ulkomaiset lähetystöt kiertävät kouluissamme.  On haettu syitä menestykseen: opettajat ovat huippukoulutettuja, koulutusta arvostetaan. Maamme on tasa-arvoinen;  köyhänkin lapsi saa saman kuin varakkaan perheen vesa.  PISA-menestys on ruokkinut mainetta Suomelle. Mutta menestyksessä piilee tappion siemen. Mittarit sojottavat jo alaspäin. Piskuinen Viro on ajamassa ohi. Onko luvassa ollut menestys sulamassa torjuntavoitoksi? Tai alamäeksi?

Suomi on osuuskuntien maa. Monien menestyvien osuuskuntien maa. Osuuskunnilla on syytä ylpeyteen. On menestytty: markkinajohtaja vähittäiskaupassa, ykkönen rahoituksessa. Tyytyväisimmät asiakkaat. Maan parasta tuotekehitystä. Hyvä maine. Listaa voi jatkaa.

Kouluttajana olen pohtinut, mistä osuuskuntiemme menestys on syntynyt? Näin karussa maassa kuin Suomi se ei synny sattumalta. Osuuskunnissa on ilman muuta osattu tehdä oikeita asioita. Työntekijät ovat sitoutuneita. Jäsenet ovat uskollisia. Suomalaisuudella on torjuttu ulkomaisten jättien uhkaa.  Parhaimmillaan tehokkuus ja kasvollinen palvelu ovat samassa paketissa.

Mutta siksi ja juuri siksi osuuskuntien vastuullisten on kysyttävä: mitä meidän pitää tehdä, ettei meille käy PISAt?

Suomalainen pakanallis-kristillinen kansanperinne Kalevalasta alkaen on taistelua ylivoimaista vihollista vastaan, joka viime hädässä voitetaan. Suurin uhrauksin. Sanotaan, että suomalainen on parhaimmillaan torjuntataistelussa. Silloin kaivetaan isien perintö ja piilossa ollut taistelunhalu  esiin. Yritysmaailmaan tämä ei ole hyvä ohje. Usein, liian usein, yritykset heräävät vasta kriisin kautta – suurin uhrauksin.  Parasta perinteissämme on realismi . Sananlaskukin sanoo:  ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”. Vanha viisaus opettaa: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”.

Mikä on PISA:n opetus? Maailma muuttuu nopeasti. Ketterät naapurit ja Ison Idän jätit ovat nopeita oppimaan. Menestys ei läheskään aina ruoki menestystä. Päinvastoinkin voi käydä: alamäki alkaa huipulta.

Vuoden 2014 alkaessa toivotan kaikille suomen osuuskunnille ja niiden johdolle valpasta mieltä nähdä muutos, sitkeyttä pyrkiä parhaiden joukkoon ja tervettä nöyryyttä asiakkaiden, jäsenomistajien ja kilpailijoiden ristipaineissa!

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.