Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä – mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä – mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.
EU tunnistanut potentiaalin
Euroopan komissio on painottanut yhteiskunnallisen resilienssin kehittämistä, ja tähän päästäkseen se onkin asettanut tavoitteekseen kehittää juuri yhteisötaloutta (social economy). Marraskuussa 2023 myös Euroopan neuvosto antoi suosituksen yhteisötalouden toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tahtotilaa siis on, mutta yhteisötalouden potentiaalin hyödyntäminen vaatii vielä konkreettisempia toimenpiteitä.
Yhteisötalous ei käsitteenä ole monellekaan tuttu. Yksinkertaisimmillaan yhteisötalous määritellään toiminnaksi, jossa painopisteenä ovat sosiaaliset tavoitteet ja sitä voivat harjoittaa niin yritykset, säätiöt, yhdistykset kuin keskinäiset yhtiöt. Oleellista yhteisötaloudessa, jota voidaan kutsua myös solidaarisuustaloudeksi, on korostaa talouden demokratisointia ja yhteisöllistä omistajuutta. Siinä taloudellista toimintaa ei nähdä vain voiton maksimoimisena, vaan myös yhteisön tarpeiden ja arvojen huomioimisena. Tässä mielessä osuuskunnat ovat erinomainen esimerkki yhteisötalouden toteuttajista.
Euroopassa on 2,8 miljoonaa yhteisötalouden toimijaa, ja ne työllistävät 13,6 miljoonaa ihmistä. Yhteisötalous ei siis ole marginaalista, mutta se hyötyisi eurooppalaisesta lainsäädännöstä, joka ohjaisi innovatiivista yhteisyrittämistä erityisesti osuuskuntamuotoon. Tämä edesauttaisi uuden liiketoiminnan syntymistä ja loisi taloudellisia menestymisen mahdollisuuksia laajemmalle ihmisjoukolle, sillä osuuskunta on nimenomaan yritys. Sen omistavat jäsenet, jotka hallinnoivat yritystä yhdessä. Jäsenet voivat olla esimerkiksi työntekijöitä, asiakkaita tai paikallisyhteisön jäseniä. Tämä demokraattinen omistajuusmalli edistää tärkeää sosiaalista osallisuutta ja paikallisten tarpeiden huomioimista, mutta myös laajemmin kestävän kehityksen edistämistä.
Muutosta tarvitaan
Väestö ikääntyy, kuntien ja alueiden kehittyminen eriytyy huolestuttavasti, julkisiin instituutioihin ei enää luoteta samalla tavalla ja ihmiset kokevat yleisesti epäoikeudenmukaisuuden ja välinpitämättömyyden tunteita, varsinkin mitä tulee palveluiden järjestämiseen.
Paikallisilla yhteisöillä voisikin olla paljon vahvempi rooli paikallisten palveluiden tuottajina. Monin paikoin ne toteuttavatkin jo palveluita, jotka ovat perinteisesti olleet julkisen sektorin tehtävinä. Tällaista yhteisötalouden toimintaa ovat esimerkiksi osuuskuntamuotoinen lasten päivähoito, ikäihmisten koti- ja hoivapalvelut, vesihuolto sekä infrarakentaminen ja -ylläpito.
Osuuskunnat paikkaavat siis jo nyt peruspalveluiden puutteita ja pyrkivät parantamaan alueellista elinvoimaa tukemalla asukkaiden arjen rakenteita. Tutkimusten mukaan yhteisöjen omaehtoisen palvelutuotannon kasvamisen ja yleistymisen hidasteena on kuitenkin yhteisöjen toteuttaman yritys- ja palvelutoiminnan sekä julkisiin hankintoihin liittyvän tiedon ja osaamisen puute, yhteisöjen yleishyödyllisen toiminnan ja liiketoiminnan hallinnollinen rajanveto sekä yhteisöjen yritystoiminnan rahoitusmahdollisuuksien puute. Paikallisyhteisöjä tulisi kannustaa ja tukea käyttämään erityisesti osuuskuntaa palvelutuotannon muotona.
Niin Suomessa kuin EU:ssa tulisi edistää osuustoimintaa ja erityisesti alustaosuuskuntia vaihtoehtoisina malleina perinteisille alustoille esimerkiksi lisäämällä niiden näkyvyyttä ja tunnustusta paikallisissa yhteisöissä ja vahvistamalla alustaosuuskuntia paikallisen kehityksen edistäjinä helpottamalla paikallista kokeilutoimintaa ja strategisia kumppanuuksia.
Ihmisläheisempää taloutta
Euroopan unioni on erikseen tunnistanut osuuskunnat yhtenä keskeisenä välineenä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tulevaisuudessa yhteisötaloudella ja osuuskunnilla tulee olla entistä tärkeämpi rooli talouselämässä ja kasvun edistämisessä.
Yhteisötalous ja osuuskunnat eivät ole pelkästään vaihtoehto perinteiselle taloudelle, vaan ne täydentävät sitä ja tarjoavat uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia taloudellisen toiminnan kehittämiseen. Siksi onkin tärkeää tukea ja edistää niiden toimintaa sekä lainsäädännöllä että taloudellisin kannustimin. Näin voimme rakentaa kestävämpää ja inhimillisempää taloutta niin Suomessa kuin koko Euroopassa.
Hanna Muukka
Kirjoittaja on Pellervon vastuullisuusasiantuntija.
Pellervon EU-vaaliohjelma korostaa osuuskuntia kestävän tulevaisuuden rakentajina. Yhtenä tavoitteena ohjelmassa on kiinnittää huomiota siihen, että osuuskunta on reilu pohja yhteisö-, alusta- ja jakamistaloudelle. Innovatiivista yhteisyrittäjyyttä kannattaa ohjata osuuskuntamuotoon. Lue lisää: pellervo.fi/eu-vaalit/