Op-Pohjola osk teki ostotarjouksen Pohjolan kaikista osakkeista

OP-Pohjola osk kertoi tulostiedotteensa yhteydessä tekevänsä vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikista Pohjola Pankki Oyj:n osakkeista.

”Painavimmat syyt ostotarjouksen taustalla ovat jo entuudestaan erittäin keskittynyt äänivalta Pohjolassa, Pohjolan epäitsenäinen rooli osana osuuspankkien yhteenliittymää sekä uuden kiristyvän sääntelyn mukanaan tuoma entisestään tiivistyvä ryhmäohjaus”, kommentoi OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen.

Kahdesta erilaisesta omistusrakenteesta muodostuva malli ei ole enää toimiva. Tässä tilanteessa selkeä strateginen valintamme lähtee perustehtävästämme. OP-Pohjola-ryhmä on aikoinaan syntynyt asiakasomisteiseksi. Tältä pohjalta lähdemme ryhmää kehittämään.” Karhinen jatkaa.

OP-Pohjola osk omistaa ostotarjouksen julkistamishetkellä noin 37,2 prosenttia kaikista osakkeista ja noin 61,3 prosenttia niiden tuottamasta äänimäärästä. Yhdessä osuuspankkien ja eräiden muiden OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yhteisöjen kanssa omistus vastaa noin 55,4 prosenttia kaikista Osakkeista ja noin 75,8 prosenttia niiden tuottamasta äänimäärästä.

Tarjottava hinta on 16,80 euroa jokaisesta osakkeesta. Mikäli Op-Pohjola-ryhmä saa enemmän kuin 90% yhtiön osakkeista haltuunsa aikoo se hakea Helsingin Pörssiltä lupaa poistaa osakket pörssilistalta.

OP-Pohjola-ryhmä tiedotti myös erittäin vahvasti sujuneesta vuodesta 2013. Ryhmän tulos ennen veroja kasvoi 20 % ja nousi 705 miljoonaan euroon edellisvuoden 586 miljoonasta eurosta.

 

Jaa artikkeli

Lue myös

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.