Saksan energiaosuuskuntiin liittyvä väitöskirja hyväksyttiin Itä-Suomen yliopistossa

Hubert Kneusselin väitöskirja Kooperation und Partizipation im Energiesektor Deutschland eli  Yhteistyö ja osallistuminen Saksan energiahuollossa -energiaosuuskunnat sosiaalisina liikkeinä väitöskirja hyväksyttiin Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 9.6. suomalais-saksalaisen tohtorikoulun väitöskirjana.

Kneusselin tutkimuksessa tarkastellaan Saksan energiahuoltoa ja sen piirissä ilmeneviä yhteisötaloudellisia toimintamuotoja sekä niiden kehittämisen taustaa ja syitä. Vastaväittäjänä väitöksessä toimi prof. Guenther Ringle Hampurin yliopistosta ja kustoksena Juhani Laurinkari.

Tutkimuksen kohteena ovat Saksan energiaosuuskunnat ja niiden taloudellis-sosiaalis-ekologinen kestävyys. Tutkimuksen taustana on Saksan perinteisten sähköosuuskuntien muutos teollistumisen jälkeen 1800-luvun alusta nykypäivään aina 2000- rajuun ympäristöpolitiikan muutokseen Saksassa.

Sähköosuuskuntien alkuperäisenä tavoitteena on ollut huolehtia alueelliset tarpeet huomioon ottaen sähköntuotannosta Saksassa ja rakentaa ja ylläpitää toimiva jakelujärjestelmän infrastruktuuri erityisesti maalaisväestön energian tarpeet huomioon ottaen.

Nykyiset energiaosuuskunnat poikkeavat kuitenkin huomattavasti varhaisista edeltäjistään, sillä ne ovat suuntautuneet näitä enemmän sähköntuotannon ja lämmönsiirron uusiin tuottamistapoihin.

Tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, miten ympäristöpolitiikan keskeiset tavoitteet voidaan kytkeä toimivalla tavalla yhteisötalouden periaatteita noudattaviin energiatuotannon organisaatioihin ja miten saadaan kytkettyä ympäristöliike ja toiminta-alueen asukkaat mukaanmukaanenergiaosuuskuntien toimintaan ja tältä perustalta ratkoa sosiaalisesti kestävästi aikamme polttavia ympäristöhaasteita.

Väitöksen mukaan erityyppiset energiaosuuskunnat ovat sosiaaliselta ja ekologiselta kestävyydeltään erilaisia. Energiahuollon uudistustyön onnistuminen riippuu siitä, missä määrin uudet toimintamuodot yleistyvät ja miten energian käyttäjät niihin suhtautuvat.

Tulokset osoittavat myös, että energiaosuuskuntien uudistuvat rakenteet tukevat niiden toiminnan demokraattisuutta ja parantavat henkilöstön osallistumismahdollisuuksia. Kehittyvien yhteisöllisten osallistumismuotojen kautta osuuskuntien toimimintaympäristöjen asukkaat on saatu mukaan niiden toimintaan ja energiantuotantoon liittyviin ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiin on löydetty kestäviä ratkaisuja, ratkaisuja, jotka vastaavat väestön tarpeita ja toiveita poliittisina yhteisöinä.

Väitöskirja on tilattavissa verkossa useista verkkokirjakaupoista ja esikatseluversio suomenkielisine tiivistelmineen (s. 11-13) luettavissa esim. Google Booksissa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.