Valio myy hapateliiketoimintansa

Valio Oy myy Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan hapatetuotannon, LGG® tavaramerkin ja siihen liittyvän liiketoiminnan maailman johtavalle hapatteita ja entsyymejä kehittävälle ja valmistavalle Chr. Hansenille.  Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa hapatetuotantolaitoksessa työskentelee 17 työntekijää.

Valion hapatetehdas on valmistanut Valion omaan käyttöön mm. LGG® maitohappobakteeria, viilihapatteita ja juustohapatteita. Tuotannosta noin 60 % on mennyt vientiin. LGG® maitohappobakteeria on lisensioitu globaalisti elintarvike- ja lääkeyritysten käyttöön. Kaupan yhteydessä myös Valion lisensointisopimukset siirtyvät uudelle omistajalle, mutta Gefilus® brändi säilyy Valion omistuksessa.

Valion meijerit ostavat jo nyt suurimman osan tarvitsemistaan hapatteista niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Juuri mikään meijeriyritys ei enää itse valmista käyttämiään hapatteita. Saamme 73 miljoonan euron kauppasummalla lisää resursseja keskittyä vahvasti omaan ydinliiketoimintaamme: mm. Riihimäen välipalatehtaan investointiin ja uusien tuoteinnovaatioiden kehittämiseen, perustelee Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme.

”Hapateliiketoiminnan myynnistä saatava kauppasumma tukee Valion strategian toteuttamista. Kauppa ei kuitenkaan suoraan paranna Valion tilityskykyä omistajaosuuskunnille”, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto toteaa.

Tilityskykyyn ja sitä kautta maitotilayrittäjille maksettavaan tuottajahintaan vaikuttavat eniten Valion liikevaihdon ja maitotuoton kehittyminen eli Valion tuotteiden kysyntä Suomessa, teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ja yhtiön omat kustannukset.

”Kehitämme tehokasta tuotantoa, jolla vastaamme kilpailukykyisesti nykyiseen ja tulevaisuuden kysyntään sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hapateliiketoiminnan myynti tukee tätä strategiaa”, jatkaa Kaunisto.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto kestävyysraportointidirektiivin kansallista implementointia koskevien säännösten alkuvaiheen valmisteluun

Edustamiemme osuustoiminnallisten yritysten osalta pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että valmistelussa huomioidaan osuustoiminnallisten yritysten osakeyhtiöistä poikkeava liiketoimintamalli. Osana kestävyysraportointidirektiivin kansallista voimaansaattamista tulisi kirjanpitolakiin ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivilla osuuskunnilla on osakeyhtiöitä vastaava mahdollisuus siihen, että yksittäiset  osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen  sisällytetään omistajaosuuskuntien vastuullisuustiedot.