Kansainvälisen osuuskuntaverkoston AgriCordin puheenjohtaja Jean-François Isambert vieraili Suomessa

Maapallon väestön lisääntyessä, keskiluokan kasvaessa ja sen myötä ruokatottumusten muuttuessa ruoantuotannon tulee tehostua ja maatalouden kehitystä tukea niin varakkaammissa länsimaissa kuin kehitysmaissa. Suomessa ensimmäistä kertaa vieraillut Isambert muistutti viljelijäjärjestöjen olevan avainasemassa globaalin ruokaturvakysymyksen ratkaisemisessa.

Suomalainen kansalaisjärjestö FFD (Finnish Agri-agency for Food and Forest Development ry) sai maanantaina 24. päivä lokakuuta vieraakseen kansainvälisen osuuskuntaverkoston AgriCord:in puheenjohtajan Jean-François Isambertin sekä verkoston toiminnanjohtajan Ignace Coussementin. Isambertin johtamassa AgriCord- verkostossa toimii tällä hetkellä 12 agri-agencya kymmenestä eri maasta, joilla puolestaan on kehitysyhteistyöhankkeita yhteensä 50 maassa ympäri maailman.

FFD toimii osana AgriCord- verkostoa, ja kuten kaikki muutkin jäsenjärjestöt, se toteuttaa työssään AgriCordin yhteistä Farmers Fighting Poverty –ohjelmaa (viljelijät köyhyyttä vastaan –ohjelma). Ohjelman tavoitteena on tuen ja tietotaidon siirtäminen vauraampien maiden viljelijöiltä suoraan kehitysmaiden viljelijöille ilman ylimääräisiä välikäsiä. Toimivat osuuskunta- ja tuottajajärjestöt ovat tärkeässä asemassa maaseudun elinolojen parantamisessa. Isambertin johdolla AgriCord:iin kuuluvat järjestöt pyrkivät ensisijaisesti vahvistamaan kehitysmaiden osuuskuntia ja tuottajajärjestöjä, jotta nämä kehittyessään voisivat nostaa jäseniensä tuotantomääriä ja tulotasoa.

Vierailullaan Isambert tapasi edustajia ulkoasiainministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja maa-ja metsätalousministeriöstä sekä FFD:n hallituksen, johon kuuluvat sen puheenjohtaja Juha Marttila (MTK), Holger Falck (SLC), Juha Korkeaoja (ProAgria Keskusten liitto) ja Martti Asunta (Pellervo-Seura). Keskusteluissa nousi esiin pitkäjänteisen rahoituksen ja toimivan yhteistyön merkitys kehitysyhteistyölle. Tuki viljelijältä viljelijälle on tehokas avun muoto, joka kehittää myös rikkaiden maiden viljelijöiden kehitysyhteistyöosaamista. Niin etelässä kuin pohjoisessa tuottajien ääni tulee saada kuuluviin, jotta väestön ravinnonsaanti on turvattu myös tulevaisuudessa.

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.