PTT:n kansantalouden ennuste kevät 2017 – Talouskasvun vetovastuu siirtyy viennille

Suomen talouskasvu on jälleen päässyt muiden teollisuusmaiden vauhtiin. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia ja vuonna 2018 2,0 prosenttia.

Kasvun jatkuminen on viennin piristymisen varassa, mutta sille antavat hyviä edellytyksiä mm. parantunut kilpailukyky ja maailmantalouden kasvu. Talouskasvu antaa hyvän mahdollisuuden kiihdyttää työmarkkinoiden ja julkisen talouden uudistuksia. Syksyn palkkaneuvotteluissa tarvitaan malttia.

Viime vuonna Suomi kipusi jo lähes muiden kasvuvauhtiin, kun talous kasvoi liki euroalueen ja USA:n tahtia 1,4 prosentilla. Kasvu tuli vielä kulutuksesta ja rakentamisesta. Nyt talouskasvu siirtyy viennin varaan, sillä alhaiset palkankorotukset ja inflaation kiihtyminen heikentävät ostovoiman kasvua.

”Viennin kasvulle on hyvät mahdollisuudet. Maailmantalouden kasvu on vauhdittumassa, Suomen kilpailukyky on parantunut ja Suomessa tehdään isoja investointeja muun muassa metsä- ja autoteollisuudessa”, kertoo ennustepäällikkö Janne Huovari.

Maailmantaloudessa piilee kuitenkin riskejä: huolia ovat oikeistopopulismin nousu, Kreikan velkaneuvottelu sekä pankkien heikko vakavaraisuus, ja oman lisänsä tuo Yhdysvaltain uusi hallinto. Donald Trumpin talouspolitiikka näyttäisi antavan taloudelle lyhytaikaisen piristysruiskeen, mutta riskit esimerkiksi maailmankaupalle ovat suuret.

Syksyn palkkaneuvotteluissa tarvitaan edelleen malttia

Jos vienti piristyy, syksyn palkkaneuvotteluihin tulee painetta parantaa ostovoimaa palkankorotuksilla. Maltille olisi tarvetta, jotta finanssikriisin jälkeistä virhettä liian aikaisista korotuksista ei toisteta. Lisäksi pitäisi välttää pitkiä sopimuksia, jotka estävät nopeat korjausliikkeet. Palkkojen nousun olisi myös syytä alkaa vasta kun työllisyys on selvästi parantunut.

Ennustetun kasvun varassa ei saavuteta hallituksen työllisyystavoitetta, vaan se edellyttäisi rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla. Nyt niille olisi otollinen aika, sillä työllisyyden parantuessa uudistuksia on kivuttomampi toteuttaa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuorten naisten ja maahanmuuttajien työllisyysasteisiin. Viime aikoina naisten työllisyys on edelleen laskenut, vaikka miesten työllisyys on kasvanut.

Malttia tarvitaan myös julkisella sektorilla. Nopeamman kasvun myötä kertyvät tulot täytyy käyttää julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainon parantamiseen joko lyhentämällä velkaa tai käyttämällä varat tavalla, joka lisää verotuloja tulevaisuudessa tai vähentää menoja. Valtio voisi esimerkiksi lisätä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen.

Investoinnit Suomessa ponnahtivat viime vuonna kunnon kasvuun varsinkin rakentamisessa ja kuljetusvälineissä. Silti tuotannolliset investoinnit ovat matalalla tasolla ja aineettomien investointien trendi on edelleen aleneva. Suomi nousi 1990-luvun lamasta tutkimuksen ja tuotekehityksen voimalla, mutta tuo perintö on pahasti rapautumassa.

PTT:n kansantalouden ennuste kevät 2017 on kokonaisuudessaan luettavissa PTT:n kotisivuilta osoitteessa http://www.ptt.fi/ennuste/kansantalous/kansantalous-2017-kevat.html.

Jaa artikkeli

Lue myös

Vuoden osuustoimintateoksi valittiin Oulun Seudun Sähkön edullinen energia

Oulun Seudun Sähkön asiakasomistajilleen tarjoama vakaa ja edullinen energian hinta on valittu Vuoden osuustoimintateoksi osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon järjestämässä valtakunnallisessa kilpailussa. Siinä haettiin toimintaa, jossa yrityksen osuustoiminnallisuus tulee erityisen vahvasti esille ja jäsenille on tuotettu erityisen merkityksellistä yhteistä etua.

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.