Väitös: Suo­ma­lai­set oli­vat poik­keuk­sel­li­sen in­nok­kai­ta osuus­kaup­pa­toi­min­nas­sa

Suomalainen päivittäistavarakauppa on poikkeuksellisen keskittynyttä. SOK ja Kesko hallitsevat markkinoita noin 85 prosentin osuudella. Ulkomainen jätti Lidl on pystynyt saamaan haltuunsa vain vaajat 10 prosenttia. Helsingin yliopistossa perjantaina 9.11. tarkastettavan Anitra Komulaisen väitöstutkimuksen mukaan keskittyminen tapahtui jo 1930-luvulla.

Suomalaisen päivittäistavarakaupan keskittymisen syistä on tutkija Anitra Komulaisen mukaan esitetty erilaisia arvailuja. Ilmiötä on selitetty mm. ilmastolla (kylmyys pakottaa asioimaan vain yhdessä kaupassa), autoiluinnostuksella (suomalaiset suuntaavat automarketeihin), suomalaisten pihiydellä (pyrkimys ostaa aina halvinta, jolloin vain suuret kaupat menestyvät) ja naisten tasa-arvoisella asemalla (useimmat suomalaiset naiset käyvät töissä, eikä heillä ole aikaa kierrellä leipomoissa tai lihakaupoissa).

Keskittymisen vaikutuksista kuluttajien arkeen on Komulaisen mukaan keskusteltu paljon. Joidenkin mukaan se on helpottanut kuluttajien asemaa mm. alentamalla hintoja. Toisten mukaan keskittyminen on pikemminkin huonontanut kuluttajien asemaa mm. vähentämällä valinnanvapautta, korottamalla hintoja ja heikentämällä tuottajien asemaa.

Keskittymistä on pidetty vasta 1960– ja 70-lukujen ilmiönä. Anitra Komulaisen mukaan maan päivittäistavarakauppa keskittyi jo vuoteen 1938 mennessä.

”Suurimpana syynä olivat nopeasti ja vahvasti markkinoille tulleet SOK:n ja sen kilpailijaksi syntyneen OTK:n eli Osuustukkukaupan osuuskaupat. Ne pakottivat myös yksityiset tukku- ja vähittäiskauppiaat perustamaan omia kaupallisia keskusliikkeitään. Muualla yksityiset kauppiaat järjestäytyivät useimmiten ensin aatteellisesti ja vasta myöhemmin kaupallisesti.”

Anitra Komulainen väittelee 9.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Valloittavat osuuskaupat – päivittäistavarakaupan keskittyminen Suomessa 1879-1938”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Mika Kallioinen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Niklas Jensen-Eriksen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lue lisää Helsingin yliopiston kotisivuilta: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/suomalaiset-olivat-poikkeuksellisen-innokkaita-osuuskauppatoiminnassa

Jaa artikkeli

Lue myös

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.