EU-yritysvastuudirektiivi otti kesäkuussa jälleen tärkeän askeleen eteenpäin, kun parlamentti hyväksyi oman kantansa komission ehdotukseen yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (CSDDD). On todennäköistä, että direktiivi saadaan maaliin viimeistään kevään 2024 aikana, jolloin nykyinen parlamenttikausi päättyy.
Toteutuessaan laki tulee asettamaan yrityksille velvoitteen tunnistaa toimintaansa liittyvät riskit ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta, ehkäistä näiden riskien toteutumista sekä lieventää ja poistaa sen toiminnasta mahdollisesta aiheutuvia haittoja erityisesti globaaleissa arvoketjuissa. Direktiivissä asetetaan myös velvoitteita ilmastonmuutoksen torjunnalle. Velvollisuutensa laiminlyövä yritys voi joutua korvausvastuuseen.
Lopullisen yritysvastuudirektiivin sisällöstä aloitetaan mahdollisimman pian trilogineuvottelut. Neuvotteluissa jäsenvaltioiden hallitusten edustajista koostuva EU-neuvosto ja EU-parlamentti pyrkivät pääsemään yksimielisyyteen direktiivin sisällöstä. Neuvoston ja parlamentin kannanotot poikkeavat vielä ainakin seuraavilta osin:
- Minkä kokoisiin yrityksiin direktiiviä sovelletaan?
- Parlamentti esittää laajempaa soveltamisalaa: huolellisuusvelvoite koskisi yli 250 työntekijän yrityksiä, joiden nettoliikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa. Linjaus mukailee jo annettua kestävyysraportointidirektiiviä. Komissio ja neuvosto asettaisivat soveltamisrajoiksi 500 työntekijää ja 150 miljoonaa euroa.
- Jätetäänkö direktiivin soveltaminen finanssialan toimijoihin kansallisen täytäntöönpanon varaan?
- Kuinka pitkälle yrityksen vastuu sen toimintaketjussa ulottuu?
- Sisällytetäänkö direktiiviin yrityksen hallinnon velvollisuudet?
- Parlamentti säilyttäisi komission ehdotuksen johdon huolellisuusvelvoitteesta (artikla 25). Artikla 26 koskien johdon vastuuta huolellisuusvelvoitteen toteuttamisesta ja valvonnasta sen sijaan poistettiin. Neuvosto poistaisi myös artiklan 25.
- Mikä on hallinnollisen seuraamusmaksun määrä?
- Parlamentti esittää, että huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta määrättävä enimmäissakko olisi vähintään viisi prosenttia yrityksen liikevaihdosta.
- Mikä on siviilioikeudellisen vastuun laajuus?
Suuremmat suomalaiset osuustoimintayritykset ovat jo toteuttaneet mittavia toimenpiteitä vastuullisten toimintatapojen integroimiseksi liiketoimintaansa ja pyrkineet arvioimaan arvoketjujensa vastuullisuutta. Uusi lainsäädäntö ei välttämättä tuo merkittäviä muutoksia niiden tavoitteisiin ja toimintoihin. Riippuu kuitenkin, miten edellä mainitut avoimet kohdat ratkaistaan ja mitä uusia velvoitteita yrityksille saattaa syntyä. Uudet velvoitteet tulisivat voimaan 3–4 vuoden kuluttua yrityksen koosta riippuen. Pienemmät yritykset voivat lykätä voimaantuloa lisävuodella.
EU-yritysvastuudirektiivi lähettää selkeän viestin kaikille yrityksille, oli niiden koko mikä tahansa, että vastuullisuuskysymykset on otettava entistäkin paremmin huomioon tulevaisuudessa ja yritysten on tunnettava arvoketjunsa toimijat tarkemmin. Huolellisuusvelvoite ei koske pelkästään vain niitä yrityksiä, joihin yritysvastuudirektiiviä sovelletaan. Koska yritysten on tunnistettava myös sen arvoketjuun kuuluvien yritysten toiminnasta aiheutuvat haittavaikutukset, tulevat vaatimukset valumaan yrityksen arvoketjussa koko ketjun läpi.
Lisätietoja
Lakiasianjohtaja Anne Kontkanen anne.kontkanen@pellervo.fi
Vastuullisuusasiantuntija Hanna Muukka hanna.muukka@pellervo.fi
Artikkelia päivitetty 14.6.