Ilmastonmuutos nostetaan strategiakärjeksi Euroopan osuuskuntajärjestössä

Osuustoimintaopetus ja tutkimus sekä ilmastonmuutokseen vastaaminen olivat keskusteluteemoina, kun eurooppalaiset osuustoimijat kokoontuivat Cooperatives Europen yleiskokoukseen Norjaan 31.5.–1.6.

Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopisto

Kaksipäiväinen kokoontuminen aloitettiin keskiviikkona yhteisellä keskustelutilaisuudella ja puitteina toimi Åsissa sijaitseva Norjan toiseksi vanhin ja maan kauneimmaksi  tituleerattu yliopistokampus Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopisto. Tervetulosanat lausunut Åsin pormestari Ola Nordal kertoi, että vuonna 1859 perustettu opinahjo oli ensimmäinen paikka Norjassa, jossa osuustoiminta kohtasi maatalouskoulutuksen.

Kokousta Norjassa emännöi Norjan maatalousosuuskuntien keskusjärjestö Landbrukssamvirke, jonka toimitusjohtaja Gaute Lenvik kertoi yhteistyöstä yliopiston kanssa. Sen liiketalouskoulun kanssa on perustettu osuustoimintaopetuksen ja tutkimuksen keskittymä, jonka toivotaan kasvavan. Erinomainen paikka siis keskustella laajemminkin osuuskuntien tulevaisuudesta.

Mielenkiintoisia esimerkkejä osuustoimintaopetuksesta

Cooperatives Europen tanskalainen puheenjohtaja Susanne Westhausen muistutti aloituspuheessaan, että nyt on Euroopan osaamisen teemavuosi 2023. ”Mikä onkaan parempi teema meille kuin koulutus ja kestävyys. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on tavoitehierarkiassa kaikkein ylimpänä, mutta koulutus ja tutkimus ovat tärkeimpiä työkaluja sen saavuttamiseen.”

Osuustoimintaopetus ja -tutkimus oli teemana ensimmäisessä paneelikeskustelussa, jossa kysyttiin, onko osuustoiminta läsnä liiketoimintakursseilla ja miten osuustoiminnan näkyvyyttä voidaan parantaa.

Ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin osuustoimintaopetuksesta.

Alustajana toimi Bordeaux’n taloustieteen professori, osuustoimintatutkija Maryline Filippi. Hän huomautti, että koko Euroopan tasolla on olemassa hyvin huonosti saatavilla dataa osuustoiminnasta. Osuustoiminnan merkittävyys tulisi saada paremmin esiin, jotta se saadaan myös opetukseen. Lisäksi Filippi pohti miten monia osuustoiminnan piirissä toteutettuja hyviä hankkeita kuten Coop4Edu, think.coop ja start.coop saataisiin jatkojalostettua ja leviämään laajemmalle: ”Eri projektit ovat hyviä, mutta ne harvoin jatkavat elämää. Miksi näin on?”

Käytännön esimerkki kuultiin Suomesta. Pohjois-Karjalan osuuskaupan ja Itä-Suomen yliopiston yhdessä kehittämästä osuustoimintakurssista sekä osuuskuntien rahoittamasta vuonna 2018 aloittaneesta osuustoimintaprofessorista oli kertomassa PKO:n talousjohtaja Antti Varis.

Toinen esimerkki oli italialainen jo 23 vuotta toiminut BellaCoopia -projekti. Sen tavoitteena on edistää yrittäjyyskasvatusta ja osuustoimintakulttuuria yläkouluissa kertomalla kestävästä kehityksestä ja osuuskuntien roolista sen edistämisessä. Mukana olevat nuoret ovat yleensä 17–18-vuotiaita ja näinä yli 20 vuotena oppilaat ovat ideoineet 1 235 projektia, joissa ajatuksena on idean tasolla perustaa osuuskunta ja ratkaista joku kestävän kehityksen haaste.

Cooperatives Europen hallituksen jäsen Anu Puusa

Cooperatives Europen hallituksen jäsen Anu Puusa muistutti loppupuheenvuorossaan, että osuuskunnilla on käsissään ratkaisun avaimet moneen globaaliin haasteeseen ja se johtuu pitkälti osuustoiminnan arvoista: ”Arvomme ovat nimittäin enemmän kuin vain osuustoiminnan arvot, ne ovat tärkeitä kaikille ihmisille ja ihmisyyden ytimessä. Sen takia arvot myös yhdistävät meitä.”

Ympäristökysymykset vahvemmin esiin

Osuuskuntien pitäisi ottaa toiminnassaan paljon paremmin huomioon planeettamme rajat ja toimia vahvemmin suunnannäyttäjinä ilmastonmuutoksen hallinnassa. Tämä oli viesti, joka nousi esiin päivän toisessa paneelikeskustelussa.

Rabobankin ja Euroopan osuuspankkien keskusjärjestö EACB:n edustaja Bouke de Vries vaati, että jokaisella osuuskunnalla tulee olla suunnitelma, miten ne seuraavat 10 vuoden aikana tulevat saavuttamaan omat kestävyystavoitteensa ja vähentämään päästöjään. ”Pankit haluavat rahoittaa vain yrityksiä, joilla on tulevaisuus.”

Myös ranskalaisen työosuuskunta SOCAPS:in Thomas Meyer muistutti, että osuuskunnilla on enemmän vastuuta kuin muilla yritysmuodoilla. ”Demokraattinen jäsenhallinto on erottava tekijämme, me luomme aidosti jaettua arvoa. Mutta jos osuuskunnat eivät ole mukana etulinjassa taklaamassa ilmastonmuutosta, kohta ei ole mitään yhteistä jaettavaa. Silloin on turha puhua arvoista tai hallintomallistamme.”

Osuuskunnat kuitenkin kohtaavat haasteita. Connie Muir kertoi uusiutuvan energian osuuskunnastaan Unitysta. Se ostaa sähköä paikallisilta energiayhteisöiltä, jotka tuottavat pieniä määriä uusiutuvaa energiaa esimerkiksi kotiensa katoilla olevilla aurinkopaneeleilla, ja myy energiaa eteenpäin kuluttajille.

Toisessa paneelissa teemana ilmastonmuutos

”Rahoitusta ei uusiutuvan energian projekteille käytännössä ole Briteissä ja toiminta pyörii vapaaehtoisten varassa. Viranomaiset eivät tunne osuustoimintaa ja muutenkin osuuskunnat ovat ihmisille tuntemattomia. Asia tulisi ratkaista käytännössä ylhäältä alaspäin. Ruohonjuuritasolta ponnistaminen ei tässä toimi”.

Ruotsista kuultiin mielenkiintoisesta projektista. Ruotsalaisen asunto-osuuskunta HSB:n Lizz Wiklund kertoi HSB Living Lab:istä, jossa eräässä opiskelijoiden vuokra-asuntorakennuksessa kokeillaan erilaisia tapoja toimia ekologisemmin. Testissä on esimerkiksi keinoja vähentää energiankäyttöä ja talon pihalle on otettu lampaita lisäämään pihan monimuotoisuutta.

Yleisöstä nousi kummankin paneelin aikana paljon kysymyksiä, erityisesti tulosten mittaamisesta ja erilaisen datan keräämisestä. Miten saamme asetettua järkevät mittarit ja kerättyä vaikuttavuusdataa, jolla johtaa ja saavuttaa tavoitteet? Hyvänä esimerkkinä nostettiin maatalousosuuskunnat. Niiltä voi ottaa mallia siitä, miten datan arvo ymmärretään: miten sitä hyödynnetään liiketoiminnassa ja että data halutaan omistaa itse.

Torstaina hoidettiin viralliset asiat

Yleiskokous torstaina

Puheenjohtaja Westhausen sanoi heti yleiskokouksen alussa, että Euroopan tasolla tullaan monistamaan Suomessa tehty osuustoimintaopetuksen ja tutkimuksen vetoomus päättäjille. Eri maat voivat tehdä Suomen mallin mukaan omansa, mutta Cooperatives Europe laatii Euroopan laajuisen vetoomuksen.

Toiminnanjohtaja Agnes Mathis kertoi, että tämä on ollut yhteistyön vuosi. Hallitus on ollut aktiivinen tehdessään järjestölle ensimmäistä omaa strategiaa. Jäsenistö on ollut myös paremmin mukana ja erityisesti EU-yritysvastuudirektiiviin vaikuttaminen on tuonut uusia tahoja, joiden kanssa verkostoitua ja vaikuttaa yhdessä.

Järjestön strategian kulmakivet vuoteen 2028 ovat koulutus ja tutkimus, nuoret ja yrittäjyys sekä tasa-arvo. Ja uutena sinne nostetaan myös ilmastonmuutos. Tärkeitä vaikuttamisen kohteita ovat EU:n Yhteisötalouden toimintaohjelma sekä OECD:n Nuorten yrittäjyyspolitiikan akatemia (Youth Entrepreneurship Policy Academy), jossa Cooperatives Europe on kumppanina mukana.

Osuuskuntien muutosvoima esiin!

Terveisiä Norjasta!

Cooperatives Europella on nyt 70 jäsenorganisaatiota 30 eurooppalaisesta maasta. Järjestö on visionsa mukaan olemassa innostaakseen ja tukeakseen jäseniään kasvattamaan osuustoimintaliikkeen muutosvoimaa. Uudessa strategiassaan se tavoittelee jäsentensä aktiivisempaa osallistumista, sitä että yhä useampi nuori valitsisi osuuskunnan ja että osuuskunnat tunnistettaisiin innovatiivisina ja joustavina yritystoimijoina digitalisoituvassa maailmassa.

 

Nousiko artikkelista tai Cooperatives Europen toiminnasta kysymyksiä? Onko ideoita, miten edellä mainittuja asioita voisi edistää? Laita viesti: hanna.muukka@pellervo.fi

 

 

Jaa artikkeli

Lue myös

No posts found.