Metsä Groupilta uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskelle

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre valmistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas olisi metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Biotuotetehdas pyritään saamaan käyttöön vuonna 2017. Tehtaan sellukapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kyseessä on maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas, joka mahdollistaa puuraaka-aineen jalostamisen monipuoliseksi tuotevalikoimaksi. Korkealaatuisen sellun ohella tehdas tuottaa resurssitehokkaasti bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja.

Investoinnin tulovaikutus Suomeen on Metsä Groupin mukaan yli 0,5 miljardia euroa vuosittain, ja se tarjoaa yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa, kun nykyisin työpaikkoja on tuhat. Viennin vuotuinen arvonlisäys on 0,5 miljardia euroa. Rakennusaikana työllistämisvaikutukset ovat yli 6 500 henkilötyövuotta. Merkittävimmät vaikutukset ovat metsätaloudessa ja kuljetuksissa.

Metsä Groupista arvioidaan, että tehtaan henkilöstömäärä pysynee kuitenkin nykyisessä noin 200:ssa.

”Uusi biotuotetehdas on maailman tehokkain ja nykyaikaisin. Investoinnin keskeisin peruste on korkealaatuisen havusellun kysynnän maailmanlaajuinen kasvu. Tavoitteenamme on vahvistaa johtavaa asemaamme tällä markkinalla. Investointi tukee Metsä Fibren kasvua ja parantaa kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä”, kertoi Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan.

Aasian kysyntä rohkaisee investoimaan

”YVA- ja ympäristölupaprosessien lisäksi lopulliseen päätökseen vaikuttavat myös maailmantalouden ja erityisesti Aasian alueen taloudellinen kehitys, markkinanäkymät sekä muun muassa puunhankintaan, luvitukseen ja logistiikkaan liittyvät ratkaisut.”

Jordan totesi tiedotustilaisuudessa, että maailman talouden tulee olla kasvu-uralla, jotta tehdas voi käynnistyä suunnitellusti vuoden 2017 aikana.

Hän muistutti havusellun kysynnän kasvavan maailmalla. Voimakkainta kasvu on Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Äänekoski on logistisesti ihanteellinen raaka-aineen saatavuuden kannalta, onhan tehdasalue jo valmiiksi olemassa. Lisäksi tehdas tulisi joka tapauksessa uusia lähitulevaisuudessa.

”Sellun valmistus jatkuu niin kauan Äänekosken tehtaalla, kunnes uusi tehdas käynnistyy”, lupasi Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä.

Tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Havukuitupuun hakkuita voidaan kestävästi lisätä vuosittain 7 miljoonalla kuutiometrillä ja koivukuidun 4 miljoonalla kuutiometrillä. Kuitupuu hankitaan pääosin Suomesta.

Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan puunhankintaa turvaavat Metsäliitto Osuuskunnan laaja jäsenpohja sekä Metsä Groupin tukkia käyttävä puutuoteteollisuus.

Metsä Fibre käynnistää YVA- ja ympäristölupaprosessit välittömästi, ja ne pyritään saamaan päätökseen vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana. Lopullinen investointipäätös pyritään tekemään alkuvuonna 2015, jolloin tehdas voi käynnistyä vuoden 2017 aikana.

Teksti ja kuva: RIKU-MATTI AKKANEN

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.