Tampereen yliopiston kauppatieteiden ja Pellervon yhteinen tulevaisuus- ja innovaatioareena järjestettiin Tampereen yliopistolla 3.9. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. osuustoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksista ja kilpailueduista.
Pääpuheenvuoron tilaisuudessa piti Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan, joka alusti Metsä Groupin suunnan muutoksesta. Jordan korosti alustuksessaan liiketoiminnan keskittämisen merkitystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Metsä Group on mm. vähentänyt paperintuotantokapasiteettiaan 90 % vuoden 2005 jälkeen. Muutos on ollut osa toimintojen keskittämistä yrityksen ydinosaamisalueisiin, kuten selluntuotantoon.
”Osuuskunta on yritysmuotona aivan yhtä hyvä kuin muutkin, kunhan se on hyvin hoidettu. Osuuskuntana Metsä Groupin tärkeimpiä tehtäviä on ostaa kaikki puu osuuskunnan jäseniltä. Kun yritys on tarpeeksi vahva, on se turva jäsenille siitä, että puu saadaan ostettua myös jatkossa mahdollisimman hyvään hintaan ja jäsenille kuuluvat osuusmaksun korot maksettua”, kertoi Jordan yritysmuodon merkityksestä Metsä Groupin toiminnassa
Toisen osuuden tulevaisuusfoorumia muodosti paneelikeskustelu, jolla luotiin osallistujille tutkakuvaa osuustoiminnan kilpailueduista, johtamisesta ja mahdollisuuksista esimerkiksi joukkorahoitukseen liittyen. Keskusteluun osallistuivat vuorineuvos Kari Neilimo, professori Salme Näsi, Pellervon varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa ja tutkija Antti Talonen. Keskustelun puheenjohtajana toimi Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.
SOK:n pääjohtajana 2002-2007 toiminut Kari Neilimo piti osuustoimintayritysten suurimpana kilpailuetuna asiakasomisteisuutta: ”Jäsen on samaan aikaan asiakas, omistaja ja päätöksentekijä. Osuustoiminta on etenkin liiketoimintamalli, jonka keskeinen ajatus on hyödyn tuottaminen jäsenille. Se ei ole ainoastaan hallintomuoto.”
Salme Näsi piti osuustoiminnan suurena vahvuutena mahdollisesti laajalta jäsenjoukolta saatavaa pääomaa, mutta erityisesti osaamista, jonka yhteisötuottaa. ”Osuustoiminta voi olla sellaista yhdessätekemistä, jolla saadaan uusia työpaikkoja, jäsenten osaaminen saadaan valjastettua käyttöön ja muodostettua pääomia”, hän toteaa.
Tiina Linnainmaa toimii myös maidontuottajana ja toimittaa maitonsa Valio-ryhmään kuuluvalle Länsi-Maito osuuskunnalle. ”Pitkällä tähtäimellä osuuskuntamalli tuo pitkällä tähtäimellä tuottajalle parhaan hyödyn mitä on saatavilla, koska perusperiaatteena on tuottajahinnan maksimointi”, kertoi hän tuottajaosuustoiminnan hyödyistä.” Myös hän pitää tärkeänä tuottajaosuuskuntien periaatetta vastaanottaa kaikki jäsentensä tuotanto.
Joukkorahoitusnäkökulmaa keskusteluun toi Antti Talonen. Hän työskentelee Tampereen yliopistolla Tekes-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan osuustoiminnan ja tänä päivänä yleistyneen joukkorahoituksen rajapintoja.
”Joukorahoituksessa yritykset, hankkeet, projektit tai esimerkiksi artistit voivat internetin joukkorahoitusalustojen avulla kerätä pienistä puroista itselleen ison pääoman. Joukkorahoituksessa käytävässä keskustelussa osuustoiminta ei nouse esiin, vaikka yhtäläisyyksiä esimerkiksi pääoman kokoamisessa on. Tutkimushankkeessa pyritään yhdiostämään joukkorahoitukseen osuuskuntamallin kilpailluetuja”, kertoi Talonen hankkeestaan.
Panelistit pohtivat keskustelun lopuksi tärkeimpiä asioita osuuskuntamallin kehittämisen ja johtamisen kannalta. Etenkin Neilimo ja Näsi korostivat omistajastrategian merkitystä menestykselle.
Linnainmaa puolestaan nosti esille osuustoimintayritysten juurien ja jäsenomisteisuuden esille noston globalisaation vastapainona. Talonen piti osuustoiminnan tunnettuutta ja näkyvyyttä suvereenina etuna myös yritysmuodon tulevaisuudelle.
MATTI KETOLA, teksti ja kuvat