Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimi laati yritysanalyysit keskeisistä osuustoimintayrityksistä vuodelta 2016.
Suomalainen osuustoiminta ei löytänyt vuonna 2016 liikevaihdon kasvua. Silti viimeiselle riville jäi enemmän euroja. Kannattavuuden hyvä taso säilyi.
”Vuosi 2016 oli jotenkin perinteistä puurtamista. Metsä Groupin Äänekosken kombinaatti lähes valmistui, Valion Riihimäki eteni, S-ryhmän halpuuttaminen torppasi Lidlin voittokulun ja OP Ryhmän ennakkoluuloton monialastrategia viimeisteltiin. Ei syntynyt uusia säväyttäviä avauksia”, arvioi ekonomi Jorma Savolainen OT-lehden analyytikkotiimistä.
”Vienti on alkanut vetää, ja katteita on osattu kasvattaa. Eikä unohdeta, että kannattavuuden toissavuoden romahdus on monessa talossa pakottanut nostamaan toiminnan tuottavuuden uudelle tasolle. Nyt tuli suurille euroja 18,5 miljardia”, kirjoittaa Savolainen.
Osuustoiminnan nettotuloksen taso oli hyvä, 1,8 miljardia eli 4,7 prosenttia (4,5 % 2015). Se takaa, että tuloslaskelma antaa riittävästi rahaa hyvinvointiin. Toki kirjavuutta yritystasolle mentäessä löytyy.
Pankit haasteiden edessä
”Kun OP Ryhmässä miljardin tulokseen on totuttu, niin siitä ei luovuta. Siitäkin huolimatta, että finanssitoimiala on historiallisen muutoksen edessä”, toteaa Savolainen.
Digitaalinen palvelu muuttaa asiakaskäyttäytymistä. Uudet kilpailijat tulevat yli rajojen. Niillä ei ole perinteisen pankkitoiminnan kustannusrakennetta eli konttoriverkostoa henkilöstöineen ja tiloineen.
Hinnoitteluvoima tulee näkymään talletus- ja lainatuotteissa. OP Ryhmän yli sadan miljardin euron tasebusiness on murenemassa. OP Ryhmän pankkitoiminnan tuotot yhteensä ovat lähes pari miljardia euroa ja tulos ennen veroja kuutisensataa miljoonaa.
Finanssitalosta kehitetään monialainen palveluyritys. Nykyinen ydinliiketoiminta laajenee. Digitaalisuus korostuu.
”Strategia starttaa vauhdilla. Suunnanmuutokseen investoidaan pari miljardia euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Siihen OP Ryhmällä on erinomaisesti varaa. Nykytoiminta tuottaa ja tase on vahva.”
POP Pankki –ryhmän pankeilla on omaleimainen liikeidea. Asiakkaan läheisyys on ydintä, joka nostaa hyvin hoidettuna ryhmän podiumille asiakastyytyväisyyden mittauksissa vuodesta toiseen.
Liiketoiminta nojaa tasebusinekseen, joka tulosten valossa osataan hyvin ja muodostaa olemassaolon rungon. Kysymys kuuluu kuitenkin, kuinka paljon finanssialan murros rokottaa ja missä ajassa.
Edellisen vuoden tapaan vuosi 2016 oli S-Pankille taloudellisesti hyvä. S-Pankki konsernin liiketulos oli 22,3 miljoonaa euroa (16,6). Tilikauden tulos verojen jälkeen oli 17,3 miljoonaa euroa (12,6).
S-Pankin vuosi 2017 ei taloudelliselta tulokseltaan ollut tyydyttävä.
Tilikauden tulos 17 miljoonaa rakentui suurelta osin satunnaisina pidettävien omaisuuden myyntivoittojen varaan.
Kilpailu kiihtyy maitoalalla
Sekä rasvan että juuston parantunut kansainvälinen kysyntä on helpottanut tilannetta Suomen maitomarkkinoilla. Halpajuustoja ei tyrkytetä enää aikaisempaan tahtiin ja kotimaisten tuotteiden osuus kulutuksesta on noussut.
”Kansainväliset maitotuotteiden hinnat ovat olleet nousussa kohta vuoden päivät. Voin hinta on kohonnut pohjalukemista noin 80 prosenttia ja cheddar-juustonkin yli 20 prosenttia. Ongelmatuote on rasvaton maitojauhe, jonka osalta vaarana on selvä ylitarjontatilanne”, kirjoittaa toimittaja Antti Äijö OT-lehden analyytikkotiimistä.
”Voin hinta on korkeimmillaan miesmuistiin, rasvattoman maitojauheen hinta on taas laskenut puoleen kolmen vuoden takaisesta. Nopeita muutoksia ei ole näköpiirissä, ellei kuluttajien maku muutu. Maitotuotteiden positiivinen markkinakehitys näkyy viiveellä maidontuotannossa.”
Meijerikilpailu kotimaan markkinoilla jatkuu tiukkana, mikä jarruttaa yhä hintakehitystä. Kaupat pystyvät käyttämään tilannetta hyväkseen muun muassa private label –tuotteiden kautta. Näiden osuus perusmaidoissa on noussut jo yli puoleen ja säännöllinen kilpailuttaminen jarruttaa tehokkaasti hintojen korotuspyrkimyksiä.
”Valion kanssa yhteistyössä toimivat hankintaosuuskunnat jatkavat toimintaansa vakaalla uralla. Suurin haaste lienee tällä hetkellä maidon tuotantomäärien ylläpito. Useimmat ovat tukeneet tuottajille maksettavaa hintaa tinkimällä tuloksestaan, tämä näkyy viime vuoden tappiollisista tilinpäätöksistä.”
Valtakunnallisesti maidosta maksettiin tuottajille vähemmän kuin edellisvuonna, hinta oli kuitenkin huomattavasti parempi kuin naapurimaissa.
Valion hankintaosuuskunnilta ostama maitomäärä supistui nopeammin kuin koko maan maidontuotanto. Kilpailijoiden tankkeihin lypsettiin 33 miljoonaa litraa edellisvuotta enemmän. Valiolaisten osuuskuntien osuus Suomen maitomäärästä on nyt noin 80 prosenttia.
Maakunnalliset itsenäistä jalostusta harjoittavat meijeriosuuskunnat ovat kehittäneet toimintaansa merkittävin investoinnein. Maitokolmio sai oman hankkeensa jo valmiiksi, Satamaidon uusi meijeri valmistunee ensi vuoden alkupuolella. Pitkäjänteisen toiminnan kannalta välttämättömät investoinnit lisäsivät myös velkataakkaa, mutta kasvavan kapasiteetin myötä sen hoitamisen pitäisi onnistua.
Atrialla käänne parempaan, HKScanilla edelleen vaikeaa
Vuonna 2016 HKScanin liikevaihto pienentyi jo neljättä vuotta. Putoamisvauhti on kuitenkin hidastunut. Liikevaihto oli 1 873 miljoonaa euroa, eli reilu 2 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015. Liikevaihtoa veti eniten alas Ruotsin ongelmat.
”HKScanin nettotulos heikentyi edelleen ja painui vajaa 4 miljoonaa euroa pakkaselle. Myös tulosta söi erityisesti Ruotsin heikko myynti. Pitkän aikavälin tulostavoite on varsin kaukana”, kirjoittaa tutkija Tapani Yrjölä PTT:stä.
Suomessa HKScanin liikevaihto kasvoi 2016, joskin vertailukelpoinen liikevaihto jäi koko vuoden tasolla edellisestä vuodesta. Sekin kuitenkin kääntyi vuoden jälkipuoliskolla kasvuun. Myyntihintojen lasku söi tulosta. Edes kokonaismarkkinaosuuden kasvu ja eläinten edellisvuotta matalammat hankintahinnat eivät kääntäneet tulosta nousuun. Rauman tuotantolaitosinvestointi eteni kuitenkin suunnitelmien mukaan.
Atrian liikevaihto kääntyi takaisin hienoiseen nousuun vuonna 2016, ja oli 1 362 miljoonaa euroa. Liikevaihdon nousu johtui pääasiassa keväällä ostetun ruotsalaisen siipikarjayhtiö Lagerbergsin liikevaihdosta.
Nettotulos kasvoi niin ikään. Se kasvoi suhteessa liikevaihtoa enemmän, joten myös nettotuloksen osuus liikevaihdosta nousi. Tavoitetasoon on kuitenkin edelleen matkaa. Lisäksi on huomioitava, että ostettujen yritysten hyvä kannattavuus paransi myös konsernin kannattavuuslukuja.
Atria Suomen liikevaihto kasvoi hieman. Sitä veti ylöspäin alkuvuoden 2016 myyntivolyymien kasvu. Kasvu kuitenkin hiipui loppuvuonna myyntihintojen laskun myötä. Tulos pienentyi matalien myyntihintojen ja sikaleikkaamon käyttöönottokustannusten takia. Pitemmällä aikavälillä uuden sikaleikkaamon kuitenkin odotetaan parantavan kannattavuutta.
”Atria Suomen kannalta merkittävä uutinen oli sianlihan vientiluvan saaminen Kiinaan. Kiina on maailman suurin markkina, ja sianlihan myyntihinta on siellä toistaiseksi varsin korkea. Kiina saattaa tuoda Atrialle helpotusta lähivuosina.” Vihannesala kasvoi maltillisesti –
markkinariskit kasvussa
Painetta vihannesmarkkinoilla
Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi vuonna 2016 noin 5 prosenttia, raportoi Luonnonvarakeskus Luke. S-ryhmä ilmoitti, että hedelmien ja vihannesten myynti jatkoi kasvuaan noin 3 prosentilla.
”Hedelmien ja vihannesten terveysvaikutusten korostamisella ja edullisilla kuluttajahinnoilla on vaikutus kehitykseen; kuluttajat ovat selvästi mieltyneet kasviksiin”, kirjoittaa Pellervon osuustoimintajohtaja Kari Huhtala OT-lehden analyysissaan.
Kasvihuonevihannesten tuotanto kasvoi 2 prosenttia paitsi ruukkuvihannekset, joiden tuotanto laski 10 prosenttia. Avomaavihannesten tuotanto lähti edellisvuoden notkahduksen jälkeen vahvaan 7 prosentin kasvuun.
Alan yritysten kasvu tasaantui edellisvuoden voimakkaan kasvun jälkeen. Närpiön Vihanneksen (Närpes Grönsaker) myynti jopa laski hieman, kun taas Ålands Trädgårdshall kasvatti myyntiään. Tuottajaomisteinen Vihannes-Laitila Oy kasvoi myös vuoden aikana.
Närpiön Vihanneksen liikevaihto oli 44,3 miljoonaa euroa, jossa on lievää laskua edellisvuoteen verrattuna. Lasku johtui aiempaa heikommista markkinahinnoista sekä alemmasta satotasosta. Liikevoittoa kertyi edellisvuotta enemmän, 0,27 miljoonaa euroa, joka on 0,6 prosenttia liikevaihdosta. Sekä pitkä- että lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi, mikä alensi omavaraisuusasteen 23,9 prosenttiin, mitä ei voida pitää tyydyttävänä tasona.
”Pellervon rahoitustyöryhmän suositus on, että tuottajaosuuskunnan omavaraisuusasteen tulisi olla 30-40 prosenttia”, Huhtala muistuttaa.
Ålands Trädgårdshallin liikevaihto jatkoi kasvuaan ja ylsi 13,0 miljoonaan euroon. Liikevaihto oli toista vuotta peräkkäin osuuskunnan historian korkein. Kasvu oli kannattavaa ja liikevoitto parani hieman ollen 0,26 miljoonaa euroa, joka on 2,0 prosenttia liikevaihdosta. Tuotantomäärät pysyivät keskimäärin ennallaan, vaikka tuotekohtaisia vaihteluja oli ylös ja alaspäin. Osuuskunnan velkaisuus pieneni edelleen ja omavaraisuusaste nousi 33,7 prosenttiin.
”Kauppaketjujen kotimainen hintakilpailu on kiristynyt, ja tuonti lisää markkinoiden epävakautta. Tuloksenteko ei ole itsestään selvyys, vaikka kulutus on kasvussa. Alan yritysten tulee panostaa tuotekehitykseen ja yleiseen tuottavuuteen kyetäkseen suojautumaan markkinoiden heilahteluilta. Yritysten taloudenpidon tulee olla kunnossa ja velkaantumista pitää välttää”, kirjoittaa Huhtala.
Kananmunien tuotanto poikkeuksellisesti laskussa
Kananmunien tuotanto on kasvanut jo seitsemän vuotta peräkkäin. Vielä kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskollakin tuotanto kasvoi nelisen prosenttia ja kulutuskin hieman.
”Loppuvuodesta kanamäärät ovat kuitenkin reippaasti edellisvuotta pienemmät ja loppuvuoden tuotanto miinuksella. Samalla myös kulutuksen kasvu hiipuu, kun edellisvuosien tapaista tarjouskampanjointia ei ole tiedossa”, toteaa tilastollisen dokumenttiprojektin vetäjä, tutkimuspäällikkö Pasi Saarnivaara OT-lehdessä.
Suomessa popsitaan kananmunia suunnilleen 12 kiloa per henkilö, eli vähän yli pari sataa munaa. Kulutus on kasvanut viime vuosina kiitettävästi, kymmenen vuotta sitten suomalaiset söivät munia lähes kolme kiloa vähemmän vuodessa henkilöä kohden. Kulutuksen kasvusta huolimatta tuottajahinnat ovat laskeneet kuudenneksella neljän vuoden takaisesta tilanteesta.
Pakkaamoilla on edelleen hankaluuksia liikevoiton tuottamisessa. Parhaiten vuonna 2016 liikevoittoa suhteessa liikevaihtoon kerrytti Satamuna. Liiketulos oli noin seitsemän prosenttia liikevaihdosta. Dava Foodsin liiketulos meni melko rankasti miinuksen puolelle, tosin vuosi sisälsi isoja investointeja ja uudelleenjärjestelyjä, kun munatuotteiden tuotanto siirrettiin takaisin Ruotsista Kaarinaan.
”Vähän vajaan 50 prosentin omavaraisuusasteella investointeihin löytyy paukkuja, puhumattakaan tanskalaisen osaomistajan muskeleista. Toimenpiteiden tulisi näkyvä myös tuloksessa lähivuosina”, muistuttaa Saarnivaara.
Munaxin ja Kieku Oy:n liiketulos oli positiivinen, joskin maltillinen prosentin luokkaa liikevaihdosta. Kieku ja Satamuna onnistuivat molemmat hienosti kasvattamaan liikevaihtoaan, Munaxilla ja Davalla se laski.