Uusosuustoiminta 30 vuotta – Kilon Osuus-autosta se alkoi

Espoolaisen Kilon Osuus-Auton tarina alkoi 1987, kun SOK:n keskusvaraston päättäväiset autonkuljettajat perustivat kuljetusalan henkilöstöomisteisen osuuskunnan. Tästä tapahtumasta on laskettu ns. uusosuustoiminnan alkaneen Suomessa. Kipinän syttymisen jälkeen on syntynyt tuhansia uusia osuuskuntamuotoisia yrityksiä eri toimialoille.

Kilon Osuus-Auton liikevaihto on 11 miljoonaa euroa. Työssä on 120 henkilöä. Jäseniä on 15, he ovat nimenomaan kuljettajia. Autoja on yli 50 kappaletta: 32-metrisiä yhdistelmäjättejä, 12-18 tonnisia jakeluautoja ja pakettiautoja. Yritys tarjoaa kuljetuspalveluja pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Lahden seudulla.

S-ryhmä on kuljetusosuuskunnan suurin asiakas. Pääkaupunkiseudulla Alepan kauppakassipalvelun pakettiautot ovat Kilon Osuus-Auton kalustoa. Etelän katukuvassa havaitsee useinkin valtavia kuljetusajoneuvoja, joiden kyljessä saattaa lukea ylpeästi: ”Kilon Osuus-Auto: kuljettajien perustama, kuljettajien omistama kuljetusliike. Varmasti perille vuodesta 1987.”

”Osuustoiminnan idea elää yrityksessä. Ensi sijassa kyse on tietenkin kuljetusyrityksestä. Yhtiömuoto on meille erottautumistekijä. Idea elää ihmisten mielessä ja näkyy yhteisöllisyytenä: kuljettajat hoitavat hommat yhteistyössä keskenään”, Toimitusjohtaja Ari Savisalo kertoo.

Kaikkialle tunkeva digitaalisaatio näkyy Kilon Osuus-Auton työssä erityisesti siinä, että tehokkuuden nimissä erilaisista seurantajärjestelmistä on tullut arkipäivää ja käyttö aktiivista.

”Toimitusvarmuus ja -täsmällisyys on noussut paljon viimeisen 5-10 vuoden aikana,” Savisalo toteaa.

Professori Tapani Köppä kertoo, että Kilon Osuus-Auto oli jo 1990-luvulla Harvardin yliopiston harjoitustapauksena uudenmuotoisesta yrittäjyydestä. Se oli myös koulutustapaus Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutissa. Tarina jatkuu.

Sami Karhu, teksti

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto kestävyysraportointidirektiivin kansallista implementointia koskevien säännösten alkuvaiheen valmisteluun

Edustamiemme osuustoiminnallisten yritysten osalta pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että valmistelussa huomioidaan osuustoiminnallisten yritysten osakeyhtiöistä poikkeava liiketoimintamalli. Osana kestävyysraportointidirektiivin kansallista voimaansaattamista tulisi kirjanpitolakiin ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivilla osuuskunnilla on osakeyhtiöitä vastaava mahdollisuus siihen, että yksittäiset  osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen  sisällytetään omistajaosuuskuntien vastuullisuustiedot.