EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin valmisteleman yritysvastuudirektiivin sisällöstä käydyissä kolmikantaneuvotteluissa on päästy sopimukseen. Lakiesityksen taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Direktiivi pyrkii varmistamaan, että yritykset ottavat vastuullisuuden huomioon liiketoimintansa kaikissa vaiheissa ja että ne noudattavat tiettyjä normeja ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun alueilla. 

Direktiivi edellyttää vielä sekä neuvoston että parlamentin hyväksymistä, mutta todennäköisesti direktiivi tulee voimaan vielä ennen kesäkuun EU-parlamenttivaaleja. Jäsenmailla on tämän jälkeen kaksi vuotta aikaa täytäntöönpanoon, joten kansallinen yritysvastuulaki tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2026 aikana. Lakia tullaan soveltamaan vaiheittain riippuen yrityksen koosta, siirtymäaika tulee olemaan kolme vuotta kansallisen lain voimaatulosta.

Yritysvastuulakia sovelletaan:

  1. Yrityksiin, joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 150 M€ ja joilla on yli 500 työntekijää
  2. Korkean riskin yrityksiin, joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 40 M€, josta vähintään 20 M€ syntyy korkean riskin toiminnasta ja joilla on yli 250 työntekijää
  3. Muiden kuin EU-valtioiden yrityksiin, jotka täyttävät em. kriteerit

Korkean riskin toimialoja ovat tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden valmistus ja tukkukauppa, maa- ja metsätalous mukaan lukien kalatalous, elintarvikkeiden valmistus ja raaka-aineiden tukku- ja vähittäiskauppa, mineraalivarojen louhinta ja tukku- ja vähittäiskauppa tai niihin liittyvien tuotteiden valmistus ja rakentaminen. 

Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa. 

Mitä huolellisuusvelvoite tarkoittaa?

Yritysten huolellisuusvelvoite koskee direktiivin mukaisten kansainvälissä ympäristö- ja ihmisoikeuksia koskevissa sopimuksissa olevien velvoitteiden ja kieltojen noudattamista. Yritysten tulee tunnistaa sen toimitusketjuun kuuluvien yritysten haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä mahdollisuuksien mukaan ehkäistä, lieventää tai poistaa ne. Huolellisuusvelvoite tulee sisällyttää yrityksen toimintapolitiikkaan ja sen toteutumista tulee valvoa ja päivittää. Lisäksi yritysten tulee järjestää valitusmahdollisuus mahdollisista rikkomuksista direktiivissä mainituille henkilöille ja järjestöille.  

Valvonta ja sanktiot

EU-valtioiden tulee nimittää valvontaviranomainen, jonka tehtävänä on valvoa ja seurata yritysvastuulain mukaisten velvoitteiden noudattamista. Viranomaiset voivat myös suorittaa tarkastuksia ja tutkimuksia. Velvoitteiden rikkomisesta voidaan määrätä hallinnollinen sanktio, joka on enimmillään 5 prosenttia yrityksen globaalista liikevaihdosta. Lisäksi huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta voi seurata myös vahingonkorvausvastuu vahinkoa kärsineille. Vahinkoa kärsineiden puolesta oikeus kanteen nostamiseen on myös esimerkiksi kansalaisjärjestöillä.

Yritysvastuu pk-yritysten näkökulmasta

Direktiivillä tulee olemaan käytännössä huomattavasti sen soveltamisalaa laajemmat vaikutukset. Direktiiviä ei sovelleta pk-yrityksiin eikä niitä koske direktiivin mukaisen huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta mahdollisesti määrättävät sanktiot. Mutta koska lain soveltamisalaan kuuluvat yritykset joutuvat arvioimaan myös sen toimitusketjuun kuuluvien yritysten ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä sekä ryhtymään toimiin mahdollisten rikkomusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi, tulevat ne siirtämään toimitusketjuunsa kuuluville pk-yrityksille niille asetettuja vaatimuksia. Suurilta yrityksiltä edellytetään kuitenkin erilaisia tukitoimia. Myös jäsenvaltioiden on tarjottava pk-yrityksille neuvontaa (verkkosivut, alustat, portaalit) sekä taloudellista tukea.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kansainvälinen osuustoimintapäivä: Osuuskunnat rakentavat parempaa tulevaisuutta kaikille

Osuuskunnat juhlistavat jälleen 6. heinäkuuta Kansainvälistä osuustoimintapäivää. Tämän vuoden teeman ”osuuskunnat rakentavat parempaa tulevaisuutta kaikille" mukaisesti osuustoiminnallisilla yrityksillä on tilaisuus esitellä nykyisiä ja historiallisiakin panostuksiaan, joita ne ovat tehneet kestävän tulevaisuuden rakentamisen eteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.