Esimerkit Suomesta ja Ruotsista osoittavat, että osuustoiminnalla on annettavaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Suomessa toimii tällä hetkellä noin 100 sosiaali- ja terveysalan osuuskuntaa. Mahdollisuuksia laajempaan osuustoimintamallin hyödyntämiseen kuitenkin olisi. Tämä viesti nousi vahvasti esiin tilaisuudessa, jonka Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo järjesti yhdessä eduskunnan osuustoimintaryhmän kanssa huhtikuussa.
”Sosiaali- ja terveyspalveluihin tulisi löytää uusia ratkaisuja rahoitukseen, toimintaan ja myös ihmisten omaan aktiivisuuteen”, eduskunnan osuustoimintaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa tiivistää.
Kolme esimerkkiä Suomesta ja Ruotsista osoittavat, että osuustoiminnalliset mallit tarjoavat toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja sote-kentän haasteisiin.
Pohjoinen yhteistyömalli erikoissairaanhoitoon ja kuljetuksiin
Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden omistama Tervia Osuuskunta sai alkunsa sote-arjen haasteista, joita aiheuttaa kilpailu erikoisosaajista, resurssipula ja kustannuspaineet.
Osuuskunnan alle on perustettu kaksi tytäryhtiötä. Tervia Osaajat Oy huolehtii erikoissairaanhoidon lääkäriresursseista. Yhtiön kautta työskentelevät omistajahyvinvointialueiden palveluksessa olleet tai jo eläköityneet lääkärit.
”Olemme tarjonneet joustavia työntekomalleja ja varmistaneet sen myötä osaajien pysyvyyttä ja erikoissairaanhoidon palvelujen jatkuvuutta Pohjois-Suomessa. Myös kustannukset on pystytty pitämään hallinnassa”, Tervian toimitusjohtaja Erja Jaatinen sanoo.
Uudempi avaus Tervia Logistiikka Oy vastaa neljän hyvinvointialueen lakisääteisten henkilökuljetusten tilaus- ja välitystoiminnasta sekä hankinnoista.
30 vuotta paikallista hoivaa Ylivieskassa
Osuuskunta Kototuotteesta on kasvanut 30 vuoden aikana monipuolinen hyvinvointipalvelujen tuottaja. Muun muassa kotihoito, kotisairaanhoito, siivous, lapsiperheiden kotipalvelu, ateriapalvelu ja pihatyöt löytyvät saman katon alta.
”Kotihoidon taival alkoi vuonna 2020. Meillä hoitajilla oli ajatuksena, että saisimme tehdä hoitotyötä omien arvojemme mukaisesti kiireettömästi ja asiakkaan tarpeet oikeasti huomioiden”, vastaava sairaanhoitaja Tuula Korkia-Aho sanoo.
Nykyisin Kototuotteella on 20 työntekijää ja lähes 300 asiakasta. Noin puolet asiakkaista tulee Pohteen hyvinvointialueen palvelusetelillä, mutta itse maksavien asiakkaiden osuus kasvaa.
THL:n asiakastyytyväisyyskyselyssä Kototuote sai Suomen parhaat kotihoidon arviot vuonna 2022 ja oli hyvinvointialueen kärjessä vuonna 2024. Osuustoiminnallisuus näkyy Kototuotteen toiminnassa muun muassa siinä, että kertyvä voitto käytetään oman henkilöstön työhyvinvointiin tai työllistämiseen.
Ruotsissa asukkaat omistavat terveysaseman
Ruotsalainen Hälsorum Offerdal -terveysasema sai alkunsa vuonna 1992, kun alueen terveyspalvelut uhkasivat loppua. Nykyisin osuuskunnassa on noin 700 jäsentä, ja listautuneita potilaita on 2200.
Terveysasemalla työskentelee kaksi lääkäriä sekä seitsemän hoitajaa tai muuta sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Potilastyytyväisyys on selvästi yli Ruotsin kansallisen keskiarvon.
”Paikallinen omistajuus lisää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Toimivat palvelut saavat jäämään ja muuttamaan alueelle”, toimitusjohtaja Susanna Kallama Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:stä arvioi.
Ruotsin malli järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja on erilainen kuin Suomessa. Kallama ei kuitenkaan näe estettä, miksi sieltä saatuja oppeja ei voitaisi soveltaen hyödyntää meilläkin.
”Voitaisiinko osuuskuntapohjaista terveysasemaa pilotoida esimerkiksi Itä-Suomessa jollain alueella, jossa harkitaan sote-keskuksen sulkemista? Tarvitaan tahtoa, kokeiluja ja esimerkkejä, joista ottaa oppia”, Kallama tiivistää.
Tilausta uusille ratkaisuille
Pirkanmaan hyvinvointialueella on hiljattain hyväksytty monituottajuusohjelma, jolla pyritään luomaan mahdollisuuksia osallistua palveluntuotantoon kaiken kokoisille toimijoille.
”Osuuskunnat tukevat palvelujärjestelmän monimuotoisuutta ja tarjoavat vaihtoehdon, jonka osuuden soisi kasvavan”, hankintajohtaja Anniina Tirronen Pirkanmaan hyvinvointialueelta arvioi.
”Mikäli kilpailutuksessa käytetään esimerkiksi vastuullisuuteen tai asiakkaiden hyvinvointiin tai henkilöstön hyvinvointiin liittyviä kriteereitä, siitä voisi olla kilpailuetua osuuskunnille.”
Sosiaali- ja terveysministeriöllä on käynnissä 40 miljoonan euron hankehaku perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden vahvistamiseksi.
”Hyvinvointialueet voisivat hyvin esittää myös osuuskuntamalleja tämänkaltaisiin kehittämishakuihin”, lääkintäneuvos Sari Raassina sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Raassinan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä on tilausta erilaisille ratkaisuille. Erityisesti harvaan asutuille alueille tarvittaisiin uusia toimintamalleja peruspalveluihin.
Teksti: Hanna Moilanen