HKScan laski ensimmäisenä maailmassa broilerin ympäristöjalanjäljen

HKScan on laskenut ensimmäisenä HKScan AgroFood Ecosystem® pilottitilan ympäristöjalanjäljen. Laskennassa huomioitiin Kariniemen® kananpojan alkutuotannon hiili- ja vesijalanjäljet sekä tuotannon vaikutukset rehevöitymiseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Tulosten mukaan suuri osa ympäristövaikutuksista syntyy rehusta.

HKScanin vastuullisuustyö on jatkuvaa kehittämistä ja uusien menetelmien testaamista. Yhtiön tavoitteena on yhä vastuullisempi ruoantuotanto. HKScan AgroFood Ecosystem® pilotissa materiaalitehokkuuteen erikoistunut Envitecpolis laski Kariniemen kananpoikien alkutuotannon hiili- ja vesijalanjäljet sekä arvioi tuotannon vaikutukset rehevöitymiseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Tarvittavat lähtötiedot kerättiin tilalta yhden kalenterivuoden ajalta. Nämä ympäristöjalanjäljen eri elementit ovat tärkeitä mittareita, joiden avulla pystytään tunnistamaan ketjun päästöjen vähennyskohteita.

Laskenta osoitti kananpojan hiili- ja vesijalanjäljen olevan hyvällä tasolla. Rehevöittämisvaikutuksen arvioitiin olevan vähäistä. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät toimenpiteet on huomioitu hyvin kyseisen tuotantosuunnan mukaisessa toimintaympäristössä.

”Ylpeänä julkistamme maailman ensimmäisenä broilerin alkutuotannon ympäristöjalanjäljen. Me HKScanissa haluamme kehittyä kaikilla ympäristön osa-alueilla. Parhaillaan tutkimme yhdessä sopimustuottajiemme ja ekosysteemikumppaneidemme kanssa hyviä käytäntöjä, jotka skaalaamme kaikille markkinoillemme. Etenemme työssä Science Based Targets -aloitteen mukaisesti”, painottaa HKScanin alkutuotannon strategisista hankkeista vastaava johtaja Ulf Jahnsson.

”Usein ympäristötarkasteluissa keskitytään johonkin tiettyyn osatekijään. Kokonaisvaltainen tilan toiminnan ja tuotannon tarkastelu antaa laaja-alaisemman näkymän ympäristövaikutuksista. Näin myös tilan toiminnan kehittämistä ja ympäristöjalanjäljen pienentämistä voidaan suunnitella kokonaisuutena arvioiden eri toimenpiteiden merkitystä kaikkien näiden osa-alueiden kautta”, kertoo Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Senja Arffman.

Kumppanuudet ja huipputeknologia vauhdittavat kehitystä

Pilottitilan osalta Kariniemen kananpojan hiilijalanjälki oli 2,33 CO2e eläimen elopainokiloa kohden. Tulos on pieni ja se on linjassa aiempien Kariniemen hiilijalanjälkitulosten kanssa. HKScanin tavoitteena on koko maatiloilta kuluttajille ulottuvan ruokaketjun hiilineutraalius vuoden 2040 loppuun mennessä.

Vesijalanjälkilaskennassa hyödynnettiin AWARE-menetelmää, jossa huomioidaan vesiniukkuusvaikutukset ja maantieteelliset erot vesivarannoissa. HKScanin markkina-alueilla on puhtaat ja runsaat vesivarannot, jotka mahdollistavat kestävän alkutuotannon. Kariniemen kananpojan AWARE-vesijalanjälki oli 0,397m3 eläimen elopainokiloa kohden. AWARE-menetelmän uutuudesta johtuen tuloksia erilaisten elintarvikkeiden vesijalanjäljistä on toistaiseksi vähän. Mielenkiintoinen tulos löytyy kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskentaa ja vesijalanjälkeä koskevassa tutkimuksessa, jossa todetaan espanjalaisen tomaatin AWARE-pohjaisen vesijalanjäljen olevan noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa.

Rehevöitymistarkastelussa arvioitiin viljelykasvien kykyä hyödyntää lannoituksen ravinteet mahdollisimman tehokkaasti. Pilottitilan typpi- ja fosforitaseet osoittautuivat keskiarvoja paremmiksi. Tulosten mukaan pilottitilan peltoviljelyssä ravinteiden hyväksikäyttö oli tehokasta, jolloin ravinnevalumien mahdollisuus vesistöihin on pieni.

”Tutkimme ja kehitämme jatkuvasti toimenpiteitä, joilla vähennämme lihantuotannon ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi pellon satotason nostamisella pienennetään lihan hiili- ja vesijalanjälkeä sekä lisätään ravinteiden käytön tehokkuutta. Tätä työtä teemme hyvin käytännönläheisesti yhdessä sopimustuottajiemme ja kumppaneidemme kanssa kuluvallakin kasvukaudella. Hyödynnämme esimerkiksi Yaran satelliittiteknologiaa kasvukauden aikaisissa lannoituksissa. Näin lisäämme resurssitehokkuutta, optimoimme kasvuston kyvyn hyödyntää ravinteita ja estämme samalla rehevöitymistä. Hiilensidontaa todentavissa hiilivuomittauksissa käytämme Vaisalan ja Datasensen huipputeknologiaa. Viime kasvukaudella onnistuimme automatisoimaan mittaukset ja tuloksia on nyt mahdollista seurata lähes reaaliaikaisina”, kertoo HKScanin tutkimuspäällikkö Heikki Aro.

Biodiversiteettitarkastelussa hyödynnettiin Cool Farm Tool -ohjelmistoa. Luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät toimenpiteet on huomioitu hyvin pilottitilan tuotantosuunnan mukaisessa toimintaympäristössä. Tilalla oli runsaasti alueita, kuten pientareita ja teiden varsia, jotka tarjoavat pieneliöille monipuolisen elinympäristön. Luonnon monimuotoisuutta voidaan tilakohtaisesti kehittää edelleen esimerkiksi hyödyntämällä kerääjäkasveja ja valitsemalla luonnon monimuotoisuuden kannalta parhaat muokkaustekniikat.

Jaa artikkeli

Lue myös

No posts found.

Tilaa uutiskirje