Kohtaaminen huipulla -tapahtuma kesäkuun 29.-30. päivä kokosi Kolille viitisenkymmentä henkeä keskustelemaan ratkaisuista, joilla luodaan eväitä hyvälle tulevaisuudelle 2050. Pellervo oli tilaisuuden järjestäjäjoukossa mukana ensimmäistä kertaa. Koollekutsujana toimivat Savonia ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Lisäksi järjestelijöihin lukeutuivat Taideyliopisto, Taiteen edistämiskeskus, osuuskunta Lilith ja Savonlinnan musiikkiakatemia. Tapahtuma oli osa EU:n komission Euroopan tulevaisuuskonferenssin tapahtumasarjaa ja Saimaa-ilmiö Goes Bauhaus -toimintaa.
Kohtaamisessa pohdittiin, miten tiede, taide, koulutus ja yhteisöllinen toiminta rakentavat sivistyksen uutta tulemista. Kolin Kohtaaminen huipulla -seminaarissa ja työpajoissa teemoina olivat ilmastomuutos, luontokato, osattomuus, viha, korruptio ja vitsaukset. Niitä pohjustettiin seminaariosalla, jossa alustajana toimi tieteen akateemikko Ilkka Niiniluoto. Hän muistutti muun muassa, miten Suomi on maailman onnellisin maa YK:n tilastojen mukaan, ja samalla myös maailman johtava maa kestävän kehityksen edistämisessä. Toivoa tarvitaan, ja Suomella on kaikki edellytykset toimia erinomaisena suunnannäyttäjänä muille.
Tämän jälkeen kuultiin paneelikeskustelu, jossa Pellervon Sami Karhu korosti seuraavaa:
”Länsimaisen sivistyksen osaksi on liitettävä taloudellinen sivistys. Talouden pyörittäminen ja maailmanparannus vaativat tasapainottelua, joka ei onnistu ilman riittäviä taitoja ymmärtää talouden maailmaa. ”
”Sivistys ja uudistukset kulkevat käsi kädessä. Ei aina ole helppoa nähdä, milloin ratkaisut ovat aidosti yksilön tekemiä ja milloin taas ne ovat luonteeltaan kollektiivisia. Viholliskuvista on päästävä eroon,” hän lisäsi.
”Sivistys on tekoja”, lisäsi siihen Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasinen.
Toinen panelisti tulevaisuudentutkija ja Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen puolestaan sanoi, että yhden kauppareissun vaikutukset ulottuvat laajasti ympäri maapalloa. Meidän pitää tuntea olevamme osa kokonaisuutta. Kestävän elämän puitteet on kuitenkin varsinaisesti luotava poliittisin toimin, arjen tulee olla sujuvaa. Vain siten voidaan onnistua.
Työpajoissa työskenneltiin intensiivisen illan ja aamun verran. Lopputuloksena esiteltiin viisi eri näkökulmista lähtenyttä visiota hyvästä elämästä 2050. Oivalluksina todettiin muun muassa, että osattomuuden tunnetta pitäisi ryhtyä aktiivisesti kitkemään suomalaisesta yhteiskunnasta myös osuustoiminnan avulla. Se on voimannuttanut aiemminkin Suomen historiassa heikko-osaisia ja tuonut taloudellisia resursseja niillekin, joilta ne ovat muuten puuttuneet. Nyt siihen pitäisi rohkaista ja tukea muun muassa syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien keskuudessa.
Muusikoiden, tutkijoiden, opiskelijoiden, eri alojen professorien ja liike-elämän näkökulmasta ajattelevien kohtaaminen tuotti uusia ajatuksia ja herätteitä. Kolin tapahtumaa kiiteltiin osanottajien keskuudessa kovasti. Se saaneekin jatkoa ensi kesänä.