Luontojalanjälkilaskenta tarkentuu – S-ryhmä laski valmisruokien luontojalanjäljen

Luontovaikutukset puhuttivat, kun maailman maat kokoontuivat vastikään YK:n luontokokoukseen neuvottelemaan luontotavoitteista ja seurannasta. Luontojalanjälkimittarin odotetaan valtavirtaistuvan myös yritysmaailmassa. S-ryhmä ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat koeponnistaneet luontojalanjälkilaskentaa myös yksittäisten tuotteiden tasolle selvittämällä Kotimaista-tuotesarjan valmisruokien luontovaikutuksia.

S-ryhmä ja ruokatalo Saarioinen avasivat Kotimaista-sarjan valmisruokatuotteiden reseptiikkaa tutkijoille. Kun vertaillaan kinkkukiusausta, kirjolohikiusausta ja kirjolohikeittoa, erot luontovaikutuksissa tuotteiden välillä olivat pieniä. Keiton luontojalanjälki on noin 30 prosenttia kiusauksia pienempi, ja yksi keskeinen vaikuttava tekijä on keiton nestepitoisuus. Kiusausten luontojalanjälki oli miltei samalla tasolla, sillä merkittävimmät luontovaikutukset tulevat pääproteiinilähteistä. Sekä kirjolohen että porsaan lihan luontojalanjälkeen vaikuttavat muun muassa rehujen viljelyn aiheuttama maankäyttö.

”Selvitys toi meille arvokkaita jatkokehitysideoita. Selvitämme nyt järvikalan hyödyntämisen vaikutuksia ja laskimme myös kasvipohjaiselle valmisruokatuotteelle luontojalanjäljen, jonka luontovaikutus olisi pienempi. Kestävämpiä ruokatuotteita ei voi tehdä vain hiili- tai luontojalanjälki tavoitteena, sillä ruoan valinnassa maku ja hinta ovat keskeisiä kriteerejä”, pohtii tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi S-ryhmän marketkaupasta.

Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran yhteishankeen tavoitteena on kehittää luontojalanjäljen laskentamalli. Sen pohjalta voidaan asettaa strategisia tavoitteita koko arvoketjun luontojalanjäljen pienentämiseksi. Mallia halutaan kehittää myös yksittäisen tuotteen tasolle, sillä tuotekohtainen ja koko yrityksen luontojalanjäljen laskenta tukevat toisiaan.

”Tutkijoille yrityksen datan saaminen ei ole itsestään selvää, mutta se on luontojalanjäljen laskennan kannalta kriittistä”, korostaa Jyväskylän yliopiston tutkija Maiju Peura.

”Tuotekohtaisen luontojalanjäljen laskenta on tärkeä ponnistus, koska sen avulla pystytään kehittämään tarkempia keinoja ruokatuotteiden luontojalanjäljen pienentämiseen. Laskemme parhaillaan S-ryhmän luontojalanjälkeä kilogrammojen mukaan, kun aiemmin olemme esittäneet luontovaikutukset talouskirjanpidon pohjalta”, kertoo Peura.

Tulevaisuudessa luontojalanjälkimittari korvaa hiilijalanjäljen?

Tuotteen ilmastopäästöt tai CO2-luku on jo monelle tuttu tapa esittää ympäristövaikutuksia. Yksittäisten tuotteiden luontojalanjäljen laskenta vaatii tarkkaa tietoa raaka-aineiden suhteista ja niiden alkuperästä. Luontojalanjälkimittari esittää ympäristöhaitat kattavammin sisältäen myös ilmastovaikutukset.

”Uskomme, että lähitulevaisuudessa meillä olisi yhdenmukainen tapa mitata, laskea ja kertoa kuluttajalle tuotteiden ympäristövaikutukset. Haluamme osaltamme olla aktiivisesti vauhdittamassa tätä kehitystä, mutta muutokseen tarvitaan koko ketjua yhteistyöhön”, pohtii vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

”Osuustoiminnallisena yrityksenä haluamme tukea tieteellistä tutkimusta. Olemme mukana luontojalanjälkihankkeen lisäksi myös mahdollistamassa kansainvälisestikin huomiota herättänyttä ruokatutkimusta poikkeuksellisen laajalla ostotietojen aineistolla”, sanoo Elomaa.

Luontojalanjälki kartoittaa ilmastopäästöt sekä vaikutukset vesistöihin ja maaekosysteemeihin

  • S-ryhmän arvoketjun ja oman toiminnan luontojalanjälki laskettiin käyttäen Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää erilaisia tieteellisiä tietokantoja ja yrityksen kirjanpitoja.
  • Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon (globally potentially disappeared fraction of species, PDF). Mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun.
  • S-ryhmän ja sen hankintaketjun luontojalanjäljestä suurimman osan muodostavat elintarvikkeet ja polttoaineet. Valtaosa luontojalanjäljestä kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
  • Kotimaista-valmisruokatuotesarjan luontojalan laskennassa huomioitiin maankäyttö ja ilmastovaikutukset. Raaka-aineiden luontohaittakertoimet perustuvat kansainvälisiin tietokantoihin ja tutkimuksiin.

 

Jaa artikkeli

Lue myös

No posts found.

Tilaa uutiskirje