Talouskasvun puute on Suomen suurin ongelma ja todellinen syy moneen huonoon uutiseen, sanoo LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Sari Heinonen. Kotimaisessa rahoituksessa onkin aukko juuri myöhemmän kasvuvaiheen yrityksille, vaikka niissä työn tuottavuus on suurempaa kuin taloudessa keskimäärin. LähiTapiola haluaa sijoittaa juuri näihin yrityksiin. Keskinäisenä yhtiönä sen vahvuudet sijoittajana ovat kotimaisuus ja kärsivällisyys.
– Pääomasijoittaja ei tuo yritykseen pelkästään rahaa, vaan myös kovemmat kasvutavoitteet sekä työkaluja ja kannustimia niiden saavuttamiseen. Sijoittajana vahvuutemme ovat kotimaisuus ja kärsivällisyys: LähiTapiolalla ei ole pakottavaa tarvetta kotiuttaa voittojaan esimerkiksi viidessä vuodessa, vaan voimme sijoittaa pitkäjänteisemmin.
Etlan mukaan Suomen pääomasijoitusmarkkina on eurooppalaisittain hyvää tasoa. 2020-luvulla rahoituksen saatavuus on kuitenkin heikentynyt.
– Kotimaisessa rahoituksessa on aukko myöhemmän kasvuvaiheen yrityksille, ja sitä valtio on joutunut paikkaamaan. Suomessa 40 prosenttia pääomasijoituksista on kotimaista rahaa, kun Ruotsissa vastaava osuus on noin 65. On tietysti hyvä, että suomalaiset kasvuyritykset kiinnostavat ulkomailla. Mutta kyllä meidän pitäisi pyrkiä siihen, että riittävän iso osa kotimaisista menestystarinoista säilyisi kotimaisessa omistuksessa – etenkin silloin, kun on kyse yhteiskunnalle kriittisistä toimialoista, kuten korkeasta teknologiasta tai puolustuksesta. Tarvitsemme lisää suomalaista yksityistä pääomaa kasvutalkoisiin, Heinonen sanoo.
LähiTapiolan päätös laittaa pääomaa Suomen kasvuun ja tulevaisuuteen on erinomainen esimerkki siitä, miten kannetaan vastuuta omasta toimintaympäristöstä. Kyseessä on myös Suomen huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus ja suomalaisten yritysten tukeminen kotimaisella pääomalla luo kestävää omistajuutta, jossa tekemistä katsotaan pitkäjänteisesti ei vain seuraavaa kvartaaleia silmällä pitkäen. Luonnollista toimintaa osuustoiminnalliselle yritykselle.
Nyt on aika painaa kaasua
Suomen talous saavutti huippunsa vuonna 2008, eikä maan asukasta kohden laskettu bruttokansantuote ole yltänyt niihin lukemiin sen koommin.
– Jatkuva jarruttelu alkaa riittää. Nyt on aika painaa kaasua. Siksi sijoitamme seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 200 miljoonaa euroa lisää kotimaisiin kasvuyrityksiin, Heinonen sanoo.
LähiTapiolan kasvusijoitukset painottuvat yrityksiin, joiden liikevaihto on vähintään muutama miljoona euroa vuodessa ja joilla on kunnianhimoinen mutta uskottava tavoite nostaa liiketoimintansa uuteen kokoluokkaan ja kansainvälistyä.
– Sijoitamme LähiTapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta oman pääoman ehtoisesti sekä suorina sijoituksina, rinnakkaissijoituksina että rahastojen kautta. Teemme ensimmäiset sijoitukset tänä vuonna ja jatkamme niitä suunnitellusti vuoteen 2031, pääjohtaja Heinonen kertoo.
Tutkimus osoittaa, että kasvuyritykset ovat tärkeitä työllistäjiä, minkä lisäksi työn tuottavuus niissä on suurempaa kuin taloudessa keskimäärin. Siksi kasvuyrityksillä ja niiden toiminnan edellytyksillä on valtava merkitys koko maan talouskasvulle ja tulevaisuususkolle. Yritysten kasvuhaluissa on kuitenkin eroja: ne yritykset, joita on rahoittanut pääomasijoittaja, kasvavat selvästi muita nopeammin.
Suomen talous kasvaa rahoituksella, osaamisella ja asenteella
Noin joka kolmas suomalainen on LähiTapiola-ryhmän omistaja-asiakas. Pääjohtaja Heinosen mukaan keskinäisen eli asiakkaidensa omistaman yhtiöryhmän täytyy joka käänteessä miettiä, miten se hyödyttää asiakkaitaan.
– LähiTapiola-ryhmä on merkittävä suomalainen sijoittaja, ja olemme saaneet sijoituksillemme hyvää tuottoa. Pitkään jatkunut nollakasvu ei kuitenkaan katkea, jos emme tee mitään toisin. Suuntaamalla varallisuutta entistä enemmän nopeasti kasvaviin yrityksiin voimme vahvistaa sijoitustemme myönteistä vaikutusta koko yhteiskuntaan.
Pääjohtajan mukaan Suomen talous tarvitsee uuden ”kasvukolmion”, jonka kärjet ovat rahoitus, osaaminen ja asenne.
– Yritykset tarvitsevat rahoitusta erityisesti skaalausvaiheessa, jossa Suomessa jää liian usein ratkaisevia euroja puuttumaan. Uudistuminen rakentuu huippuosaamisesta, jota yliopistojen rahoitusaukot eivät saa jarruttaa. Ja lopulta asenne ratkaisee: osinkojen maksimoimisen sijaan omistajien tulisi kirittää yrityksiä hallittuun riskiin, kasvuun ja skaalautumiseen ja yritysten satsata etenkin innovaatioiden kaupallistamiseen, jossa meillä on vielä paljon opittavaa.
Uuden kasvukolmion rakentamiseen tarvitaan Heinosen mukaan kaikkia.
– LähiTapiolan 200 miljoonan euron sijoitukset eivät tietenkään yksin ratkaise Suomen talouden ongelmia, vaan tässä tarvitaan koko yhteiskuntaa. Kannustamme kotimaisia instituutioita miettimään, mitä he voivat tehdä kasvun vauhdittamiseksi.