pellervo

Suomen Akatemian rahoittama SUSTRACOOP-tutkimushanke tarkastelee osuustoiminnan merkitystä kestävyystransitioissa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toteutettava hanke tuottaa uutta tutkimustietoa siitä, miten osuuskunnat voivat edistää tai myös hidastaa siirtymää kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa talousjärjestelmää. Ympäristön ja yhteiskunnan kriisit, kuten ilmastonmuutos ja kasvava eriarvoisuus, lisäävät painetta talousjärjestelmän uudistamiseen. SUSTRACOOP-hanketta johtaa akatemiatutkija Taneli Vaskelainen, ja sen tavoitteena on ymmärtää, millainen rooli

Pellervon Valtuuskunta valitsi joulukuun kokouksessaan maatalousyrittäjä Ilkka Uusitalon Salosta jatkamaan Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana.

Tasavallan presidentti myönsi 28. marraskuuta 2025 arvonimiä, joiden saajissa on useita osuustoiminnan johtajia. Vuorineuvoksen arvonimen saivat Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja OP Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio. Kauppaneuvoksen arvonimi myönnettiin Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomelle ja Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Olli Tarkkaselle. Arvonimi on tasavallan presidentin myöntämä julkisen arvonannon osoitus yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä. Arvonimiä on käytössä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Suomalaiset osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt palauttivat omistajajäsenilleen vuonna 2024 yhteensä 1,26 miljardia euroa. Summa on uusi ennätys ja osoitus siitä, miten osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt kanavoivat tuloksensa takaisin jäsenilleen. – Yksi osuustoiminnan tuloksen mittari on se, kuinka paljon osuuskunta jakaa hyvää omistajilleen. Yli 1,2 miljardia euroa palautuksina on merkittävä lisä omistajajäsenten arkeen. Tulos kiertää heille

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Finlands Svenska Andelsförbund järjestää osuustoiminnan olemusta luotaavan tulevaisuusseminaarin Turussa 6.11. klo 13-16.30. Se on tarkoitettu kaikille osuustoiminnan parissa toimiville, esimerkiksi osuuskuntien johdolle, hallinnolle, tutkijoille ja kehittäjille. Erityisesti toivotaan mukaan nuoria osallistujia. Tilaisuus sisältää paneelikeskustelun osuuskuntien kilpailueduista ja opiskelijoiden näkemyksiä osuustoiminnasta. Keynote-puheenvuoro kuullaan ruotsalaisen osuuskunta Lantmännenin johdosta. Päivän päätteeksi julkistetaan Årets kooperativa gärning (vuoden osuustoimintateko). Katso

Budjettiriihi linjasi, että työnhakijalle luodaan parempia kannusteita koko- ja osa-aikaiseen yritystoimintaan. Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko pitää linjausta tärkeänä ja oikeansuuntaisena. – Työosuuskunnat ovat osoittaneet jo aiemmin kykynsä auttaa ihmisiä työhön kiinni vaikeissakin tilanteissa. Nyt meillä on mahdollisuus päivittää tuo toimiva idea vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita, Kokko sanoo. 1990-luvun alussa työttömyys oli historiallisen korkealla. Silloin perustettiin työosuuskuntia.

Luovien alojen osuuskuntien kouluttamiseen keskittyvän Humanistisen ammattikorkeakoulun CreaCoop-hanke järjestää lokakuussa Osuustoiminnan perusteet-verkkokurssin.

Uusi vertailu paljastaa Suomen kunnista ne, joissa osuuskunnilla on poikkeuksellisen suuri merkitys paikallistaloudelle. Kärkeen nousee sekä teollisuuspaikkakuntia että pieniä maaseutukuntia eri puolilta maata. Vertailussa on tarkasteltu osuustoimintayritysten liikevaihtoa suhteessa kaikkien yritysten yhteenlaskettuun liikevaihtoon kunnittain. Kärkipaikkaa pitää Äänekoski, jossa osuuskuntien osuus liikevaihdosta on 62 prosenttia. Myös Mänttä-Vilppula, Kemi ja Sipoo nousevat esiin osuustoiminnan vahvoina keskittyminä. –