Osuuskunnassa työskentely sopii usein tilanteisiin, joissa halutaan muuttaa tapaa tehdä työtä tai löytää uusi väylä työllistymiseen. Uuden osuuskunnan perustamisen lisäksi kannattaa harkita myös jo toimivan osuuskunnan jäseneksi liittymistä.
Osuuskunnat ymmärtävät merkityksensä yhteiskunnalle, mutta saammeko äänemme kuulumaan, kysyy Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Linnaranta kolumnissaan.
Jäsenyritykset voivat hakea itsenäisyyspäivänä jaettevia Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä Pellervon kautta. Tällaisen kunniamerkin saaminen edellyttää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnan ohjesäännön mukaan ansioituneisuutta isänmaan palveluksessa ja Suomen Leijonan (SL) ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen mukaan huomattavia siviili- tai sotilaallisia ansioita. Hakeminen tapahtuu postitse, lomakkeet voi ladata sivun alalaidasta. Materiaalin viimeinen lähetyspäivä on torstaina
Osuuskunta voi nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, kun valtio haluaa siirtää hyvinvointivaltion toimintoja kansalaisten vastuulle. Monet tulikokeet kestänyt osuustoiminta voi olla ratkaisu modernin yhteiskunnan kysymyksiin.
Pellervon päivänä pureuduttiin myös osuuskuntien päätöksentekoon, jäsenistön aktivoimiseen sekä vastuullisuuteen. Kaikissa riittää Pellervon lakiasiainjohtajan Anne Ekonojan mukaan tuleville vuosille työsarkaa.
Pellervon Päivän teemakeskusteluissa kävi selväksi, että alueiden elinvoima rakentuu synkkien väestö- ja talousennusteiden sijaan huomattavasti monisyisemmälle pohjalle. Tämän tulevaisuudenuskon ja elämänlaadun rakentamisessa isot maakunnalliset osuuskunnat ovat edelleen avainasemassa. Pellervon Päivän avausteemana Kulttuurikasarmilla Helsingissä oli alueellinen elinvoima. Aiheeseen johdatti Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka muistutti elinvoiman ja sen edellytysten luomisen olevan kuntien perustuslaillinen tehtävä. Pulmana
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon vuosikokous valitsi 14 jäsentä järjestön 28-henkiseen valtuuskuntaan. Uusina jäseninä mukaan nousi kuusi henkilöä.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan työ erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistämiseksi on valittu Vuoden Osuustoimintateoksi. Voittaja julkistettiin Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon vuosittain järjestämässä Pellervon Päivässä 15. huhtikuuta 2026 Helsingin Kulttuurikasarmilla.
Osuustoimintatutkimuksen tiedeseura Kooperatiivi ry on ollut yhtenä rattaana siinä pitkäjänteisessä uudistustyössä, joka on nostanut osuustoiminnan menestykseen.
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon valtuuskunta kokoontui 12.3. Pellervon toimistolla ja etäyhteyksin. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset kevätkokousasiat, sääntömuutosta sekä ajankohtaisia kuulumisia kotimaan ja eurooppalaisen osuustoiminnan kentältä.
Etsimme nyt lakijohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen nykyisen lakiasiainjohtajamme siirtyessä eläkkeelle.
Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistäminen
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan työ erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistämiseksi on valittu Vuoden Osuustoimintateoksi.
Osuuskuntien edustajistot ovat 12.2.2026 päättäneet muodostaa kombinaatiofuusiolla uuden osuuskunnan. Osuuskunta Etelän Maito aloittaa toimintansa 1.9.2026.
Pellervon Aamussa 22.1. keskusteltiin millaisia tekoja tämän ajan Suomi tarvitsee ja miten osuustoiminta voi vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin rohkeasti ja konkreettisesti.
Sähköinen asiointi kaupparekisterissä tuli pakolliseksi 1.1.2026 alkaen. Jatkossa kaikki hakemukset ja ilmoitukset tehdään sähköisesti. Tällaisia ovat mm. Sähköiset asiointikanavat ovat YTJ-palvelu ja verkkolomakkeet. Niissä asiointi edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista. Osuuskuntien muutosilmoituksista tavallisimmat, kuten esimerkiksi muutokset hallituksen kokoonpanossa, voidaan tehdä YTJ-palvelussa. Ellei ilmoitusta voi tehdä YTJ-palvelussa, se tehdään verkkolomakkeilla. Kaupparekisteri ei enää ota vastaan paperimuotoisina lähetettyjä ilmoituksia tai hakemuksia. Kaupparekisteri
Suomen Akatemian rahoittama SUSTRACOOP-tutkimushanke tarkastelee osuustoiminnan merkitystä kestävyystransitioissa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toteutettava hanke tuottaa uutta tutkimustietoa siitä, miten osuuskunnat voivat edistää tai myös hidastaa siirtymää kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa talousjärjestelmää. Ympäristön ja yhteiskunnan kriisit, kuten ilmastonmuutos ja kasvava eriarvoisuus, lisäävät painetta talousjärjestelmän uudistamiseen. SUSTRACOOP-hanketta johtaa akatemiatutkija Taneli Vaskelainen, ja sen tavoitteena on ymmärtää, millainen rooli
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Pohjois-Karjalan Osuuskaupan PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä.
Pellervon Valtuuskunta valitsi joulukuun kokouksessaan maatalousyrittäjä Ilkka Uusitalon Salosta jatkamaan Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana.
Tasavallan presidentti myönsi 28. marraskuuta 2025 arvonimiä, joiden saajissa on useita osuustoiminnan johtajia. Vuorineuvoksen arvonimen saivat Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja OP Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio. Kauppaneuvoksen arvonimi myönnettiin Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomelle ja Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Olli Tarkkaselle. Arvonimi on tasavallan presidentin myöntämä julkisen arvonannon osoitus yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä. Arvonimiä on käytössä
Hyvinvointialueiden talous on ahtaalla, palveluverkostoa karsitaan ja jokainen lakkautuspäätös herättää huolen siitä, että peruspalvelut karkaavat yhä kauemmaksi. Yksi mahdollinen ratkaisu on jäänyt keskustelussa varjoon. Mitä jos osa terveysasemista olisikin asukkaiden omistamia osuuskuntia? Ajatus on todellisuutta Ruotsissa. Jämtlannissa Offerdalin terveyskeskus suljettiin, mutta paikalliset asukkaat yhdessä työntekijöiden kanssa perustivat osuuskunnan, joka jatkoi toimintaa. Härjedalenissa Fjällhälsan syntyi vastaavassa