Kuluttajaosuuskunta, tuottajaosuuskunta, sijoittajaosuuskunta, omistajaosuuskunta tai keskinäinen vakuutusyhtiö. Omistaja, omistaja-asiakas, asiakasomistaja, asiakas tai jäsen. Terminologia vaihtelee, mutta periaate on sama; markkinoilta saatu raha jää osuuskuntaan ja sen jäsenille eli omistajille. Normaalia yritystoimintaa siis – toki lisättynä jäsenyhteisöfunktiolla.
Keskeinen peruste liittyä osuuskuntaan jäseneksi on omistajahyöty; asiakassuhteen lisäksi pääsemme omistamisen kautta nauttimaan jäseneduista ja voitonjaosta. Ja jos vielä laajennetaan perspektiiviä, päästään osuustoiminnan laajoihin hyötyihin.
Näitä ovat esimerkiksi alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, laadukkaiden palveluiden ylläpitäminen ja toimialan menestymisen edistäminen.
Osuuskunnat ymmärtävät merkityksensä yhteiskunnalle, mutta saammeko äänemme kuulumaan yhteiskunnallisessa keskustelussa? Miltei kaikki merkittävimmät osuuskunnat ovat Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry:n jäseniä. Oman lisämausteen Pellervon toimintaan tuo iso joukko pieniä osuuskuntia.
Hiljattain tehdyn jäsenkyselyn mukaan Pellervon jäsenyritysten mielestä kolme tärkeintä syytä heidän jäsenyydelleen ovat osuustoimintaa yritysmuotona tukeva edunvalvontatyö, osuustoiminnallisen tutkimustiedon kerääminen ja Pellervon jäsenilleen tarjoama lakineuvonta.
Lakineuvonta on konkreettinen yrityksen hallinnointiin liittyvä hyöty. Osuustoimintatiedon hyödyntäminen näkyy valtakunnan mediassa uutisina, ja sitä voivat yritykset hyödyntää myös omassa viestinnässään. Edunvalvontatyö on ehkä moniulotteisin näistä kolmesta mainitusta.
Pellervo on vahva vaikuttaja lainsäädännön valmistelutyössä, ja eduskunnan osuustoimintaryhmän kautta pääsemme laajentamaan puolueiden näkökulmia monessa yritysmuotoomme liittyvässä asiassa.
Yhteistyötä tarvitaan
Pellervo tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia myös osuuskuntien keskinäisen yhteistyön parantamiseen. Olemme jo saaneet hyviä tuloksia keskittämällä varojen jakoa yliopistoille esimerkiksi Aalto-yliopiston Executive in Residence -tehtävän rahoituksessa, mutta kehittämis- ja koordinointimahdollisuuksia on edelleen paljon.
Istumalla yhteisissä pöydissä pääsemme jakamaan yritysmuotoomme liittyviä parhaita käytänteitä. Oppimalla ymmärtämään toistemme toimintaperiaatteita ja toimintamalleja lisäämme kotimaiseen omistuspohjaan nojaavien yritysten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Uskon ettemme ole vielä ulosmitanneet kaikkea potentiaalia siinä mitä osuustoiminta pystyy tuottamaan Suomelle kansantalouteen, palvelujen laajuuteen tai huoltovarmuuteen liittyen.
Osuuskunnissa on Suomessa yhteensä lähes seitsemän miljoonaa jäsenyyttä. Noin 90 prosenttia suomalaisista on jonkun osuuskunnan jäsen. Osuustoiminta on siis todella syvällä toiminnan ytimessä Suomessa ja suomalaisissa.
Syvennetään osuuskuntien keskinäistä yhteistyötä edelleen, jotta saamme osuustoiminnallisen viestin yhä tehokkaammin leviämään ympäröivään yhteiskuntaan.
Jussi Linnaranta
Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja
Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Osuustoiminta-lehdessä 1/2026