Kestävyysraportointidirektiivi, joka hyväksyttiin Euroopan parlamentissa viime vuoden lopulla, tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään vuoden 2024 alusta. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi oli juuri lausuntokierroksella. TEM:n mukaan hallituksen esitys tultaneen antamaan heti alkusyksystä. Tavoitteena on, että kestävyysraportointia koskevat säädökset tulevat Suomessa voimaan 1.1.2024 alkaen.
Kansallisesti on tarkoitus säätää siitä, että myös osuuskunnat tulisivat raportointivelvoitteiden piiriin, vaikka direktiivin perusteella näin ei ole. Kansallista laajennusta perustellaan neutraliteettiperiaatteella: Yhtä yhteisötyyppiä koskevat velvoitteet tulisi tasapuolisuuden nimissä saattaa koskemaan myös muita yhteisömuotoja riippumatta siitä, missä juridisessa muodossa liiketoimintaa harjoitetaan.
Mistä raportoidaan, ketä se koskee ja kuka siitä vastaa?
Kestävyysraportin tulee sisältää tietoa yhtäältä yrityksen toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön ja toisaalta siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat yritykseen. Raportoitavien tietojen tarkempi sisältö määritellään standardeilla, joista osa on jo voimassa ja osaa vasta valmistellaan.
Kestävyyttä koskevien tietojen raportointi tulee voimaan vaiheittain. Ensin se koskee yli 500 työtekijän suuryrityksiä. Tilikaudesta 2025 eli alkaen raportointivelvollisuus koskee muun muassa osuuskuntia, joilla täyttyy vähintään kaksi seuraavista kriteereistä:
- taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa
- liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa tilikauden aikana
- palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä
Aikataulu on kireä, sillä ensimmäinen vastuullisuusraportti täytyy siis tehdä vuoden 2026 alussa.
Kestävyysraportti tulee olemaan jatkossa osa toimintakertomusta. Hallituksella on vastuu siitä, että muun muassa datan kerääminen, raportointiprosessit, järjestelmät, resursointi ja osaaminen ovat riittävällä tasolla ja raportointi sisältää pakolliset ja olennaiset asiat. Jo nyt siis kannattaa kiinnittää huomiota hallituksen osaamiseen kestävyysasioissa. Ellei valmistautumista ole jo aloitettu, se on syytä tehdä mahdollisimman pikaisesti.
Ryhmärakenteella toimivien osuuskuntien erityisongelma
Osuuskuntien kannalta ongelmana on erityisesti se, ettei direktiiviä sovelleta osuuskuntiin eikä osuuskuntien erityispiirteitä ja osakeyhtiöistä poikkeavia toimintamalleja ole direktiivin valmistelussa huomioitu. Konsernirakenteella toimivissa osakeyhtiöissä konsernin emoyhtiö laatii keskitetysti koko konsernia koskevan kestävyysraportin, mutta osuuskunnista vain pieni osa toimii konsernirakenteella.
Direktiivissä ei siis tunnisteta osuuskuntien ryhmärakennetta (esimerkiksi Valio -ryhmä ja S-ryhmä), joka antaisi osuuskunnille mahdollisuuden laatia kestävyysraportti keskitetysti vastaavasti kuten konsernirakenteella toimivat osakeyhtiöt.
Pellervo vaati kestävyysraportointia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että kirjanpitolakiin tulee ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivat yksittäiset osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen sisällytetään omistajaosuuskuntien kestävyystiedot.
Myös useissa muissa luonnoksesta annetuissa lausunnoissa oli tunnistettu tämä osuuskuntien huoli ja vaatimus osuuskuntien ryhmärakenteen huomioon ottamisesta raportoinnissa. Annetuilla lausunnoilla on ollut vaikutusta jatkovalmisteluun. Suhtaudumme positiivisesti siihen, että osuuskuntien perusteltu huoli tullaan ottamaan huomioon osuuskuntien kannalta myönteisellä tavalla. Vaikuttamistyötä jatketaan aktiivisesti.