Kestävyysraportointidirektiivin implementoinnin valmistelu etenee aikataulussa 

Kestävyysraportointidirektiivi, joka hyväksyttiin Euroopan parlamentissa viime vuoden lopulla, tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään vuoden 2024 alusta. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi oli juuri lausuntokierroksella. TEM:n mukaan hallituksen esitys tultaneen antamaan heti alkusyksystä. Tavoitteena on, että kestävyysraportointia koskevat säädökset tulevat Suomessa voimaan 1.1.2024 alkaen.  

Kansallisesti on tarkoitus säätää siitä, että myös osuuskunnat tulisivat raportointivelvoitteiden piiriin, vaikka direktiivin perusteella näin ei ole. Kansallista laajennusta perustellaan neutraliteettiperiaatteella: Yhtä yhteisötyyppiä koskevat velvoitteet tulisi tasapuolisuuden nimissä saattaa koskemaan myös muita yhteisömuotoja riippumatta siitä, missä juridisessa muodossa liiketoimintaa harjoitetaan. 

Mistä raportoidaan, ketä se koskee ja kuka siitä vastaa? 

Kestävyysraportin tulee sisältää tietoa yhtäältä yrityksen toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön ja toisaalta siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat yritykseen. Raportoitavien tietojen tarkempi sisältö määritellään standardeilla, joista osa on jo voimassa ja osaa vasta valmistellaan.  

Kestävyyttä koskevien tietojen raportointi tulee voimaan vaiheittain. Ensin se koskee yli 500 työtekijän suuryrityksiä. Tilikaudesta 2025 eli alkaen raportointivelvollisuus koskee muun muassa osuuskuntia, joilla täyttyy vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: 

  • taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa 
  • liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa tilikauden aikana 
  • palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä  

Aikataulu on kireä, sillä ensimmäinen vastuullisuusraportti täytyy siis tehdä vuoden 2026 alussa. 

Kestävyysraportti tulee olemaan jatkossa osa toimintakertomusta. Hallituksella on vastuu siitä, että muun muassa datan kerääminen, raportointiprosessit, järjestelmät, resursointi ja osaaminen ovat riittävällä tasolla ja raportointi sisältää pakolliset ja olennaiset asiat. Jo nyt siis kannattaa kiinnittää huomiota hallituksen osaamiseen kestävyysasioissa. Ellei valmistautumista ole jo aloitettu, se on syytä tehdä mahdollisimman pikaisesti. 

Ryhmärakenteella toimivien osuuskuntien erityisongelma 

Osuuskuntien kannalta ongelmana on erityisesti se, ettei direktiiviä sovelleta osuuskuntiin eikä osuuskuntien erityispiirteitä ja osakeyhtiöistä poikkeavia toimintamalleja ole direktiivin valmistelussa huomioitu. Konsernirakenteella toimivissa osakeyhtiöissä konsernin emoyhtiö laatii keskitetysti koko konsernia koskevan kestävyysraportin, mutta osuuskunnista vain pieni osa toimii konsernirakenteella.  

Direktiivissä ei siis tunnisteta osuuskuntien ryhmärakennetta (esimerkiksi Valio -ryhmä ja S-ryhmä), joka antaisi osuuskunnille mahdollisuuden laatia kestävyysraportti keskitetysti vastaavasti kuten konsernirakenteella toimivat osakeyhtiöt.  

Pellervo vaati kestävyysraportointia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että kirjanpitolakiin tulee ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivat yksittäiset osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen sisällytetään omistajaosuuskuntien kestävyystiedot.  

Myös useissa muissa luonnoksesta annetuissa lausunnoissa oli tunnistettu tämä osuuskuntien huoli ja vaatimus osuuskuntien ryhmärakenteen huomioon ottamisesta raportoinnissa. Annetuilla lausunnoilla on ollut vaikutusta jatkovalmisteluun. Suhtaudumme positiivisesti siihen, että osuuskuntien perusteltu huoli tullaan ottamaan huomioon osuuskuntien kannalta myönteisellä tavalla. Vaikuttamistyötä jatketaan aktiivisesti. 

Pellervon lausunto kestävyysraportoinnista

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervo hakee korkeakouluharjoittelijaa

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo etsii korkeakouluharjoittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen sopimuksen mukaan alkaen maalis-toukokuussa 2024. Harjoittelun kokoaikainen kesto on 2-3 kuukautta, mutta työtunnit voi jakaa haluamallaan tavalla 20-37,5 viikkotunniksi. Harjoittelijan tehtävänä on selvittää lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa toimivien oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Data ja yhteistyö – näihin kiteytyy niin suurten kuin pienten yritysten vastuullisuustyö lähivuosina

Yritysten toimintakenttä on valtavassa muutoksessa. Vaikka jatkuvasti lisääntyvä ja kiristyvä kestävyyssääntely ei välttämättä suoraan koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, välillisesti pankkien ja rahoittajien kautta sekä osana arvoketjuja vaikutuksilta ei voi välttyä. Pellervo järjesti 18.1. tilaisuuden, jossa keskusteltiin siitä mitä pk-yritykset voivat odottaa ja miten niiden tulisi toimia jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, jotta niiden toimintaedellytykset markkinoilla säilyvät

Petri Pitkänen jatkaa Pellervon hallituksen puheenjohtajana

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon hallituksen puheenjohtajaksi on nimetty LähiTapiola -ryhmän johtaja, espoolainen Petri Pitkänen. Hänen valintansa uudelle kolmevuotiskaudelle eli vuosiksi 2023-26 hallituksessa teki järjestön valtuuskunta, joka kokousti perjantaina Helsingissä.

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid