Sivistyksen taloudellinen ulottuvuus

Sivistys ja sivilisaatio tarvitsevat taloudellisen pohjan. Ja toisin päin, ihmisen sivistys talouden pohjana luo vastuullisia yrityskansalaisia, joka edelleen kohottaa sivilisaatiota. On ihmiskunnan jatkuvan kasvun paikka.

Kun kansakuntamme rakennettiin reilu vuosisata sitten, löydettiin Koli. Kansakunnan identiteettiä rakennettiin taiteen keinoin. Kansakunta sai kuvituksensa.

Rakennuspuuhissa oli samaan aikaan myös osuuskuntamalli, kansankerrosten taloudellinen jalka. Kansakunta sai yritysrakenteensa.

Kansalliseepos Kalevala innoitti taidetta ja tiedettä, mutta myös talouselämää. Sieltä tuli edustamani yhdistyksen Pellervon nimi. Pellervoinen pellonpoika, puoliksi ihminen, puoliksi jumala, kasvun ja kehityksen sattuva symboli.

Kahtena kesänä ovat Kolilla ovat kohdanneet tiede ja taide, mutta nyt mukana on myös sivistyksen taloudellinen ulottuvuus. Tavoitteena on saattaa yhteen mahdollisimman monipuolinen joukko erilaisista organisaatioista tulevia vaikuttajia.

 

Tänä vuonna on valtioneuvos J. K. Paasikiven syntymän 150 -merkkivuosi. Hän oli osuustoiminnan tienraivaaja, fennomaani ja rakentaja. Hän oli ajattelija, joka oli luomassa pohjaa osuustoiminnan ja kansakunnan nousulle.

Paasikiven, tuolloisen Pellervon lainopillisen neuvonantajan, sanat vuodelta 1902 siivittävät meitä yhä:

”Laki sinänsä ei kuitenkaan vielä saa mitään aikaan. Se on ainoastaan ulkonainen muoto, jossa elämä voi liikkua. Se voi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Mutta sillä voipi olla suuri merkitys, jos kansa kykenee ja tahtoo ruveta sitä käyttämään, jos kansa käsittää osuustoiminnan merkityksen, ja tahtoo sitä toteuttaa.”

 

Kansakunta sai taloudellisen pohjan kaiken kansan osallistua. Ihmiset ottivat ohjat omiin käsiinsä, koska yhteiskunnallisen holhouksen aika oli ohi. Säätytaloudesta touhuttiin tie tasavaltalaiseen talouteen. Talouden tuli palvella ihmisiä. Päänäyttelijäksi nousi kansanliike. Subjektiksi nousi tavallinen suomalainen omassa elämässään.

Projekti onnistui. Olemme kattavasti mukana. Suomessa on seitsemän miljoonaa osuuskunnan jäsenyyttä ja keskinäisten osakkuutta. Yhdeksän kymmenestä kotitaloudesta on mukana. Myös Pohjois-Karjalassa. Enemmällekin on tilaa – uutta kun rakennamme. Me olemme se osuustoiminta! Avaimet ovat käsissämme uuden luomiseen.

Missä tarvitaan suurpääomaa, siellä tarvitaan osuuskuntia, sanottiin. Nyt voimme Kolin hengessä lisätä, että missä tarvitaan arvoyhteensopivuutta ihmisyyden ja kohtuuden kanssa, siellä tarvitaan osuuskuntia.

 

Kirkkoisä Augustinus totesi 400-luvulla aikakauden menon päivittelijöille, että veljet, ne huonot ajat, ne olemme me itse. Tämä on mitä lohduttavin ajatus. Vitsaukset ovat käytännössä aina yhdistelmä ihmisten valintoja liitettynä kaikkeen siihen, mitä luonto tarjoaa. Kun ratkaisu sittenkin on meistä itsestämme kiinni, avaimet parempaan ovat varsin lähellä.

Probleemi ja ratkaisu olemme siis me. Helppoa ei ole hyvän elämän yhteinen määrittäminen, sen saavuttaminen eikä varsinkaan oivaltaminen. Puhutaan kilvoittelusta itsemme kanssa – sitä se totisesti on.

Kolin hengessä kollektiivisesti ajatusmuotoilemme, että ongelmat ovat suuria, mutta tilanne ei ole toivoton. Meillä on kaikki mahdollisuudet kääntää kehityksen suunta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi, jos vain todella haluamme. Edellytyksenä on kolmen ihmisyyden perusulottuvuuden yhdistäminen: älykkyyden, luovuuden ja laumassa toimimisen. Huominen rakennetaan tieteen, taiteen ja yhteisöllisyyden keinoin. Tiede ja taide vievät asioita eteenpäin: tiede tuo faktat ja taide luo tilaa ja välineitä muutokselle, kun taas voimavarat sille antaa arvopohjainen yhteisö.

Jokaisessa ihmisessä on potentiaalia, joka saadaan tehokkaasti muutosvoimaksi osuustoiminnan avulla. Kyseessä on liiketoiminta, jonka tehtävänä ei ole maksimoida voittoa vaan jäsenelleen tuottamaa hyötyä. Kestävän kehityksen rakentaminen on luontevasti tällainen hyöty. Sivistys ja uudistukset kulkevat käsi kädessä. Itä-Suomessa on maailman parhaimpiin kuuluvat resurssit muuttaa maailmaa: hyvä koulutus, taloudellinen hyvinvointi ja sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne antavat eväät löytää ratkaisuja, joilla on merkitystä. Muut kuin pohjoiskarjalaiset eivät sitä tee Pohjois-Karjalassa.

Sata vuotta sitten taiteen ja talouden uudistajat saivat aikaan menestystarinan. Ketään ei pakotettu mukaan, mutta mahdollisuuksia avattiin kaikkien ulottuville. Uskomme, että samalla reseptillä voidaan jälleen näyttää suuntaa muutokselle. Myös nyt tarvitaan rohkeutta ja vahvaa tahtoa toimia. Tutkijoita, taiteilijoita ja liiketoiminnan kehittäjiä yhdistää halu luoda uutta. Näkökulmien vaihtaminen virkistää ajattelua. Millainen kokemus synnyttää halun muuttaa maailmaa? Miten se tehdään eritaustaisten toimijoiden yhteistyössä? Sitä haemme nyt.

Kirjoitus perustuu Sami Karhun Tiede, taide, osuustoiminta – Kohtaaminen huipulla -tapahtuman avauspuheeseen.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.