Sivistyksen taloudellinen ulottuvuus

Sivistys ja sivilisaatio tarvitsevat taloudellisen pohjan. Ja toisin päin, ihmisen sivistys talouden pohjana luo vastuullisia yrityskansalaisia, joka edelleen kohottaa sivilisaatiota. On ihmiskunnan jatkuvan kasvun paikka.

Kun kansakuntamme rakennettiin reilu vuosisata sitten, löydettiin Koli. Kansakunnan identiteettiä rakennettiin taiteen keinoin. Kansakunta sai kuvituksensa.

Rakennuspuuhissa oli samaan aikaan myös osuuskuntamalli, kansankerrosten taloudellinen jalka. Kansakunta sai yritysrakenteensa.

Kansalliseepos Kalevala innoitti taidetta ja tiedettä, mutta myös talouselämää. Sieltä tuli edustamani yhdistyksen Pellervon nimi. Pellervoinen pellonpoika, puoliksi ihminen, puoliksi jumala, kasvun ja kehityksen sattuva symboli.

Kahtena kesänä ovat Kolilla ovat kohdanneet tiede ja taide, mutta nyt mukana on myös sivistyksen taloudellinen ulottuvuus. Tavoitteena on saattaa yhteen mahdollisimman monipuolinen joukko erilaisista organisaatioista tulevia vaikuttajia.

 

Tänä vuonna on valtioneuvos J. K. Paasikiven syntymän 150 -merkkivuosi. Hän oli osuustoiminnan tienraivaaja, fennomaani ja rakentaja. Hän oli ajattelija, joka oli luomassa pohjaa osuustoiminnan ja kansakunnan nousulle.

Paasikiven, tuolloisen Pellervon lainopillisen neuvonantajan, sanat vuodelta 1902 siivittävät meitä yhä:

”Laki sinänsä ei kuitenkaan vielä saa mitään aikaan. Se on ainoastaan ulkonainen muoto, jossa elämä voi liikkua. Se voi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Mutta sillä voipi olla suuri merkitys, jos kansa kykenee ja tahtoo ruveta sitä käyttämään, jos kansa käsittää osuustoiminnan merkityksen, ja tahtoo sitä toteuttaa.”

 

Kansakunta sai taloudellisen pohjan kaiken kansan osallistua. Ihmiset ottivat ohjat omiin käsiinsä, koska yhteiskunnallisen holhouksen aika oli ohi. Säätytaloudesta touhuttiin tie tasavaltalaiseen talouteen. Talouden tuli palvella ihmisiä. Päänäyttelijäksi nousi kansanliike. Subjektiksi nousi tavallinen suomalainen omassa elämässään.

Projekti onnistui. Olemme kattavasti mukana. Suomessa on seitsemän miljoonaa osuuskunnan jäsenyyttä ja keskinäisten osakkuutta. Yhdeksän kymmenestä kotitaloudesta on mukana. Myös Pohjois-Karjalassa. Enemmällekin on tilaa – uutta kun rakennamme. Me olemme se osuustoiminta! Avaimet ovat käsissämme uuden luomiseen.

Missä tarvitaan suurpääomaa, siellä tarvitaan osuuskuntia, sanottiin. Nyt voimme Kolin hengessä lisätä, että missä tarvitaan arvoyhteensopivuutta ihmisyyden ja kohtuuden kanssa, siellä tarvitaan osuuskuntia.

 

Kirkkoisä Augustinus totesi 400-luvulla aikakauden menon päivittelijöille, että veljet, ne huonot ajat, ne olemme me itse. Tämä on mitä lohduttavin ajatus. Vitsaukset ovat käytännössä aina yhdistelmä ihmisten valintoja liitettynä kaikkeen siihen, mitä luonto tarjoaa. Kun ratkaisu sittenkin on meistä itsestämme kiinni, avaimet parempaan ovat varsin lähellä.

Probleemi ja ratkaisu olemme siis me. Helppoa ei ole hyvän elämän yhteinen määrittäminen, sen saavuttaminen eikä varsinkaan oivaltaminen. Puhutaan kilvoittelusta itsemme kanssa – sitä se totisesti on.

Kolin hengessä kollektiivisesti ajatusmuotoilemme, että ongelmat ovat suuria, mutta tilanne ei ole toivoton. Meillä on kaikki mahdollisuudet kääntää kehityksen suunta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi, jos vain todella haluamme. Edellytyksenä on kolmen ihmisyyden perusulottuvuuden yhdistäminen: älykkyyden, luovuuden ja laumassa toimimisen. Huominen rakennetaan tieteen, taiteen ja yhteisöllisyyden keinoin. Tiede ja taide vievät asioita eteenpäin: tiede tuo faktat ja taide luo tilaa ja välineitä muutokselle, kun taas voimavarat sille antaa arvopohjainen yhteisö.

Jokaisessa ihmisessä on potentiaalia, joka saadaan tehokkaasti muutosvoimaksi osuustoiminnan avulla. Kyseessä on liiketoiminta, jonka tehtävänä ei ole maksimoida voittoa vaan jäsenelleen tuottamaa hyötyä. Kestävän kehityksen rakentaminen on luontevasti tällainen hyöty. Sivistys ja uudistukset kulkevat käsi kädessä. Itä-Suomessa on maailman parhaimpiin kuuluvat resurssit muuttaa maailmaa: hyvä koulutus, taloudellinen hyvinvointi ja sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne antavat eväät löytää ratkaisuja, joilla on merkitystä. Muut kuin pohjoiskarjalaiset eivät sitä tee Pohjois-Karjalassa.

Sata vuotta sitten taiteen ja talouden uudistajat saivat aikaan menestystarinan. Ketään ei pakotettu mukaan, mutta mahdollisuuksia avattiin kaikkien ulottuville. Uskomme, että samalla reseptillä voidaan jälleen näyttää suuntaa muutokselle. Myös nyt tarvitaan rohkeutta ja vahvaa tahtoa toimia. Tutkijoita, taiteilijoita ja liiketoiminnan kehittäjiä yhdistää halu luoda uutta. Näkökulmien vaihtaminen virkistää ajattelua. Millainen kokemus synnyttää halun muuttaa maailmaa? Miten se tehdään eritaustaisten toimijoiden yhteistyössä? Sitä haemme nyt.

Kirjoitus perustuu Sami Karhun Tiede, taide, osuustoiminta – Kohtaaminen huipulla -tapahtuman avauspuheeseen.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminnan merkitys kirkastuu kriisiaikoina

”Suomalaisen omistuksen, yritysten yhteiskuntavastuun ja terävästi toimivan osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys kirkastuu nyt, kun on tiukempi paikka. On aika pitää järjestelmää pystyssä ja on aika luoda uutta”, sanoo Sami Karhu Pellervon Päivän avauspuheeseensa perustuvassa blogitekstissään.

Osuustoiminta on nyt vahvassa myötätuulessa

Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo: "Sanna Marinin hallitus jatkaa pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmalla, joka huomioi hyvin osuustoimintamallin. Lähdemme Osuustoimintakeskus Pellervossa siitä, että osuustoimintaa koskevat kirjaukset ja toimenpiteet pätevät myös uuden hallituksen aikana."

Kansallinen tahtotila osuustoiminnan takana

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman tahtotila on selvä. Hallitus on valmis edistämään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa. Tärkeää on nyt huomata, että hallitus-oppositio-asetelmaa osuustoiminnan edistämisestä ei saa, eikä pidäkään saada.

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid