Kohtaaminen huipulla -webinaari kokosi 25. kesäkuuta kolmeksi tunniksi verkkoon ison joukon rajoja rikkovasta tulevaisuusajattelusta kiinnostunutta väkeä niin tieteen, taiteen kuin osuustoiminnankin piiristä.
Pellervon, Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Taideyliopiston sekä Taiteenedistämiskeskuksen järjestämässä tilaisuudessa oli kumppanina muun muassa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO.
Webinaarin tavoitteena oli pohjustaa keskustelua tavoista puhua ilmastomuutoksesta kiinnostavasti myös niille, joita se ei ole tähän mennessä koskettanut.
\"Osuustoiminta luo tähän hyvän alustan\", totesi ennakoinnin professori Teppo Hujala Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden laitokselta.
Suunnannäyttäminen on osuustoiminnalle ominaista
Nyt järjestetty webinaari oli jo kolmas tällä nimellä koottu tilaisuus. kahdella aiemmalla kerralla mukana ovat olleet tieteen ja taiteen edustajat, mutta nyt mukana oli myös osuustoiminnan näkökulma ´talouden ja yhteisöllisyyden mahdollistajana.
"Maapallon tulevaisuuden näkymä on huolestuttava, mutta lähimmän viiden-kymmenen vuoden aikana voimme tehdä paljon. On kuitenkin muistettava, että arvoja ei voi muuttaa informaatiolla vaan kokemuksilla", pohjusti ilmastokonsultti Sini Harkki.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan ihmistenvälistä luottamusta, suunnannäyttämistä ja näkymää tulevasta.
Luontevaksi jatkoksi tähän avasi professori Anu Puusa, osuustoiminnan kattojärjestö Cooperatives Europen hallituksen jäsen, kuulijakunnalle, miten osuustoiminnan perusluonne on tätä.
"Ideana on, että saavutetaan paljon enemmän yhdessä, mitä ei kukaan kukaan voisi yksin saavuttaa."
Vähän maailmalla julkituotu tosiasia on, että Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa. Meillä ollaan siis huippuja yhdessä tekemisessä. Juuri siksi myös huoli maapallon tulevaisuudesta on parasta kääntää yhteiseksi toiminnaksi - markkinatalouden periaatteita voimavarana käytten - nimenomaan täällä.
Prologi kohtaamiselle Kolilla
Ilmakehätutkija, akateemikko Markku Kulmala herätteli siihen, että huomisen kysymyksiä esimerkiksi ilmakehän muuttumisen suhteen ei vielä tiedetä. Hän esitteli mittaustuloksia menneiltä vuosilta, jotka toivat esiin huolestuttavia muutoksia:
"Meidän pitää olla valmiita olemaan tuloksellisia hölmöjä. Keinovalikoiman tulee olla laaja."
Biotaiteen läänintaiteilija Antti Tenezt puolestaan muistutti, että taide usein toimii kuumemittarina isoissa yhteiskunnallisissa muutoksissa:
"Taiteen suurin voima on isoissa horisonteissa ja naiveissakin näkökulmissa."
Tilaisuus päätettiin pienemmissä keskusteluryhmissä, joissa pohjustettiin paitsi yhteistyötä yli tavanomaisten lokeroiden niin myös ensi vuoden kulttuurista hackatonia Kolilla.
Ensi kesänä juhannuksen jälkeen tavoitteena on viettää kansallismaisemassa vuorokauden verran ja luoda kestäviä uusia toimintamalleja muutoksien toteuttamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa koko maapallon hyväksi.