Lahtelaiset kosmetologiopiskelijat loivat itse työssäoppimispaikkansa

Kun sopivaa työssäoppimispaikkaa ei meinannut löytyä, ryhtyivät Lahtelaisen Koulutuskeskus Salpauksen kosmetologiopiskelijat Kiia Rantanen, Johanna Makkonen ja Iida Hellman toimeen ja loivat itse itselleen työssäoppimispaikan Salpauksessa toimivan Osuuskunta Taidottajan kautta. Näin syntyi Kauneushoitola Helmiäinen, joka avasi ovensa helmikuun alussa Salpauksen Kauneustalossa.

Kauneushoitola Helmiäinen ei ole tyypillinen työssäoppimispaikka, sillä opiskelijat vastaavat hoitolan toiminnasta pääosin itse. Hoitojen tekemisen ja asiakaspalvelun lisäksi työhön kuuluu esimerkiksi asiakashankintaa, markkinointia, laskutusta ja suunnittelua. Tilat ja laitteet kolmikko saa Salpaukselta pientä korvausta vastaan, laskutuksessa auttaa osuuskunta. Työpaikkaohjaajina toimivat yhteistyössä Salpauksen opettaja ja ohjaaja.

Helmiäisessä tarjotaan etenkin erikoiskasvohoitoja ja laitehoitoja, kuten timantti- ja mikrohiontoja sekä vartalon kavitaatioita eli muokkauksia.

”Täällä on tosi hyvät laitteet, muualla ei välttämättä olisi mahdollisuutta myydä näitä hoitoja”, nuoret kosmetologit kertovat.

Opiskelijoille osuuskunnasta saatu kokemus on arvokasta, sillä yrittäjyys on alalla yleistä. Idean alullepanija ja ohjaava opettaja Nina Kallijärvi näkee yrittäjyyskasvatuksen tärkeänä osana kosmetologiopintoja.

”Omaa osaamista ja työtä pitää osata myydä ja markkinoida aktiivisesti, vaikka työskentelisikin toiselle, jotta saadaan toiminta kannattavaksi.”

Salpauksen kosmetologiopinnoissa toiminta osuuskunnassa ja ennen kaikkea työssäoppimisen suorittaminen sen kautta on uutta. Opettaja toivoo, että pilotista tulee jatkuva toimintamalli, jossa kokeneemmat osuuskuntalaiset voisivat opastaa uusia.

Opiskelijoiden osuuskunta laajenee

Vuonna 2014 perustettu Osuuskunta Taidottaja antaa Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille mahdollisuuden myydä töitään ja palveluitaan asiakkaille opintojen aikana ja ammattiin valmistumisen jälkeen ilman yrittäjäksi ryhtymistä. Samalla opiskelijat oppivat esimerkiksi asiakashankintaa, verkostoitumista, hinnoittelua ja laskutusta.

Osuuskunnassa on jäseniä etenkin aloilta, joilla yrittäjyys on yleistä. Aktiivisia ovat esimerkiksi vaatetus-, viestintä- ja luontoalan opiskelijat. Kaikkiaan jäseniä osuuskunnassa on yli 100.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä

Pellervo tuo lausunnossaan esiin painopistevalintojen riskit ja mahdollisuudet sekä korostaa tasapuolisen ja monimuotoisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Lisäksi nostetaan osuuskuntien rooli ja esitetään konkreettisia ehdotuksia rahoitus- ja tukijärjestelmien kehittämiseksi sekä alueellisen potentiaalin hyödyntämiseksi.

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Tilaa uutiskirje