S-ryhmästä ja osuuskaupoista kesätöitä noin 13 000 nuorelle

S-ryhmän myymälöissä ja ravintoloissa työskentelee ensi kesänä yhteensä noin 13 000 nuorta kesätöissä sekä Tutustu ja tienaa -harjoittelussa. Nuorista noin puolet on Tutustu ja tienaa -harjoittelijoita ja puolet kesätyöntekijöitä. Lisäksi jo työsuhteessa oleville osa-aikaisille työntekijöille tarjotaan lisätunteja kesällä. 

Kesätyöpaikkoja ja Tutustu työelämään ja tienaa –harjoittelupaikkoja löytyy mm. Prismoista ja S-marketeista, ABC liikennemyymälöistä sekä majoitus- ja ravitsemisalalta. Kesätyöntekijät työskentelevät muun muassa myyjän, liikennemyymälätyöntekijän tai tarjoilijan pestejä ja työtehtävät vaihtelevat avustavista vaativiin.

SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikulan mukaan kesätyöt ovat kahden kauppa.

”Tarvitsemme S-ryhmässä kesätyöntekijöitä vilkkaisiin sesonkeihin sekä vakituisen henkilöstön lomien ajaksi. Kesätyöntekijät saavat puolestaan työkokemusta, ehkä jopa elämänsä ensimmäisen työpaikan sekä tietysti tuloja.”

Monelle kesätyöntekijälle S-ryhmä on tuttu työssäoppimis- tai TET-jaksolta tai opintojen ohella tehdyistä osa-aikatöistä.

”Meillä S-ryhmässä on tuhansia työntekijöitä, jotka aikoinaan tulivat meille kesätöihin, ja ovat sillä tiellä edelleen”, Susa Nikula toteaa.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) tarjoaa tulevana kesänä yhteensä noin 700 nuorelle kesätöitä eli noin 50 työntekijälle aiempaa enemmän. PKO tarjoaa 200 kesätyöpaikkaa ja 500 nuorelle harjoittelupaikan. Valtakunnalliseen Tutustu ja tienaa -harjoitteluohjelmaan palkataan 300 14–17-vuotiasta peruskoululaista ja lukiolaista kahden viikon pesteihin. Ammattiin opiskelevien nuorten harjoitteluohjelman kautta 200 yli 15-vuotiasta pääsee kuukaudeksi harjoitteluun.

Lue lisää Vastuullinen kesäduuni -kampanjasta.

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä

Pellervo tuo lausunnossaan esiin painopistevalintojen riskit ja mahdollisuudet sekä korostaa tasapuolisen ja monimuotoisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Lisäksi nostetaan osuuskuntien rooli ja esitetään konkreettisia ehdotuksia rahoitus- ja tukijärjestelmien kehittämiseksi sekä alueellisen potentiaalin hyödyntämiseksi.

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Tilaa uutiskirje