Osuuskunnat tuottamaan julkisia palveluja

Pellervo-Seuran joulukuussa julkaiseman raportin mukaan Suomessa tarvitaan kiireellisesti avointa keskustelua yleishyödyllisiä palveluja tuottavien yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksista.

”Vaikka Suomi on maailmallakin tunnettu osuuskuntamaa, emme valitettavasti pärjää vertailussa näille suurille pioneerimaille, jotka ovat käyttäneet erilaisia osuuskuntamalleja menestyksekkäästi laadukkaiden julkisten ja yleishyödyllisten palvelujen eettisessä tuottamisessa”, todetaan Anne Blandin toimittamassa raportissa Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta.

Jonathan ja Anne Bland raportin julkistamistilaisuudessa

Julkaisun kirjoittajia ovat Annen lisäksi Jonathan Bland ja Coop Finlandin puheenjohtaja Pekka Pättiniemi.

Jonathan Blandin kirjoittamat luvut Espanjan, Italian ja Ruotsin yhteiskunnallisista osuuskunnista ovat osa Co-operatives UK:n Time to Get Serious -julkaisua, jolla pyrittiin vaikuttamaan Ison-Britannian päättäjiin näyttämällä esimerkkejä, miten osuuskunnat voivat toimia julkisen sektorin palveluksessa. Lisäksi raportissa on mukana esimerkkimaana Iso-Britannia, josta Anne ja Jonathan Bland kirjoittivat yhdessä. Kuudennessa luvussa Pekka Pättiniemi herättelee keskustelua aiheesta Suomen osalta.

Konkreettisia näyttöjä

”Osuuskuntamalliin sosiaali- ja terveysalalla on asetettu paljon toiveita 1990-luvulta lähtien. Ajattelutyötä ja hankkeiden tuottamaa materiaalia löytyy. Ulkomaisia toimivia esimerkkejä on paljon. Sen sijaan tekoja on ollut vähemmän”, toteaa Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.

Hänen mukaansa nyt julkaistu raportti ja suurten osuustoimintayritysten lähteminen mukaan hyvinvointipalveluihin osoittavat, että kokonaiskuva on muuttumassa.

”Perinteisten osuuskuntien tuki on ollut muissa maissa tärkeä ja myös Suomessa suurten kuluttajaosuuskuntien panostus voisi olla merkittävä menestystekijä uusille osuuskunnille”, Anne Bland kirjoittaa.

Raportissa esitetään, että osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset voivat olla erinomainen ratkaisu kotimaisin voimin tuotettavissa julkisissa palveluissa, mikäli kunta haluaa laajentaa palvelujensa tuottajareserviä eikä päästää markkinoita monopolisoitumaan.

”Näiden yritysten voitto ja ylijäämä jäävät hyödyttämään paikallistaloutta, eivätkä valu ulkomaisten suuryritysten sijoittajille tai veroparatiisisaarille.”

Ne tarjoavat Blandin mukaan varteenotettavan vaihtoehdon perinteisille malleille, sitouttavat työntekijöitä ja palvelunkäyttäjiä sekä luovat uudenlaisia mahdollisuuksia toiminta-alueensa yhteisöille laajemminkin.

19.12. ilmestyneessä Osuustoiminta-lehdessä teemana on Hyvinvointia osuuskunnista.

”Meneillään on murros, jossa rahaa ei enää ole, mutta pitäisi edelleen voida tuottaa palveluita. Siksi ei pitäisi ylenkatsoa mitään toimintamallia”, sanoo Anne Bland OT-lehdessä.

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto kestävyysraportointidirektiivin kansallista implementointia koskevien säännösten alkuvaiheen valmisteluun

Edustamiemme osuustoiminnallisten yritysten osalta pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että valmistelussa huomioidaan osuustoiminnallisten yritysten osakeyhtiöistä poikkeava liiketoimintamalli. Osana kestävyysraportointidirektiivin kansallista voimaansaattamista tulisi kirjanpitolakiin ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivilla osuuskunnilla on osakeyhtiöitä vastaava mahdollisuus siihen, että yksittäiset  osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen  sisällytetään omistajaosuuskuntien vastuullisuustiedot.