Ruokatieto: Vientikiellon vaikutusten vähentäminen mahdollista kotikonstein

Ruokatieto Yhdistys tiedotti tavoista lieventää suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotteiden Venäjän vientikiellon vaikutuksia.

Venäjälle vietyjen raaka-aineiden ja elintarvikkeiden yhteenlaskettu arvo oli 430 milj € vuonna 2013. Ruokatieto ehdottaa ratkaisuksi suomalaisten tuotteiden syömistä. Vuonna 2013 maitopohjaisia tuotteita tuotiin 407 milj e arvosta, eli lähes yhtä paljon kuin koko Venäjän ruokavientimme.

”Kun Venäjälle suuntautuneen ruokavientimme jakaa Suomen väkiluvulla, saadaan tulokseksi noin 80 €. Kun tuohon lisätään väliportaiden katteet, on summa tavallisin kauppahinnoin reilun satasen kansalaista kohden. Mikäli tuolla summalla jokainen suomalainen söisi enemmän suomalaista ruokaa yhden vuoden ajan, olisi Venäjän viennin tyssäys kuitattu”, Ruokatiedosta kerrotaan.

”Tilanteen ratkaisu vaatii poliittisia ja diplomaattisia keinoja, mutta jokainen suomalainen voi omilla ostopäätöksillään vaikuttaa vientikiellon haittoja heikentävästi. Kotimaista suosivilla valinnoilla me kaikki voimme antaa panoksemme suomalaisten työllisyyden ja kansantalouden puolesta”, yhdistyksestä kiteytetään.

Jaa artikkeli

Lue myös

Sijoitusosuuskunta Arvo on matkalla pörssiin

Keski- ja Pohjoispohjanmaalle alueellista elinvoimaa toiminnallaan tavoitteleva osuuskunta tavoittelee osuuksiensa uudeksi kauppapaikaksi Helsingin pörssissä toimivaa First North -listaa. Siitä tulisi tämän markkinaympäristön ensimmäinen osuuskunta.

Uusi terveyskauppojen yhteisö BioPro osuuskunta luottaa kotimaisuuteen, kauppiasvetoisuuteen ja hyvään henkilökohtaiseen palveluun

Suomeen on syntynyt uusi terveyskaupan yhteisö, kun yhdeksän pitkän linjan terveystuotealan yrittäjää perustivat BioPro osuuskunnan. BioPron toiminta käynnistyi Espoossa keväällä 2022, kun ensimmäinen BioPro -nimen alla toimiva myymälä aloitti toimintansa Espoon Lippulaivassa. Tällä hetkellä kauppoja löytyy jo yhteensä 12 eri puolilla Suomea. Tammikuussa 2023 BioPro kauppiaat kokoontuivat osuuskunnan perustamiskokoukseen, jonka jälkeen yhteistoiminta pääsee virallisemmin käyntiin.