Eurooppalaisten nuorten työttömyyteen haetaan tutkimushankkeessa ratkaisuja yrittäjyydestä ja osuustoiminnasta

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ryhtyy etsimään ratkaisuja eurooppalaisten nuorten työttömyyteen yrittäjyyden ja osuustoiminnan kautta. Juuri alkaneessa EU:n rahoittamassa Escoop tutkimushankkeessa arvioidaan osuustoimintaan pohjautuvien koulutusohjelmien vaikutusta nuorten työllistymiseen. 

LUT luo hankkeessa arviointimenetelmän erilaisten osuustoimintaa tukevien koulutusten ja kurssien arvioimiseksi. Osuuskuntatoiminnan koulutusohjelmia ja kursseja järjestetään hankkeen kohdemaissa Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa paljon. Kohderyhmänä näissä ohjelmissa on nuoret kouluikäiset aina yliopisto-opiskelijoihin saakka.

”Etelä-Euroopan maissa osuuskuntatoimintaa on huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Siellä on esimerkiksi osuustoimintaperiaatteella toimiva yliopisto, opiskelijaosuuskuntia ja osuuskuntamuotoisia kesäleirejä. Näissä ohjelmissa nuoret oppivat ryhmätyötaitoja, yhteisöllisyyttä ja työelämätaitoja,” kertoo nuorempi tutkija Minna Hämäläinen.

Vaikka kohdemaissa on paljon erilaista toimintaa, niistä on puuttunut ohjelmien arviointi. Ei siis ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, miten hyvin osuustoiminta kohdemaissa oikeasti onnistuu ennaltaehkäisemään nuorisotyöttömyyttä. LUT:n rooli hankkeessa on tunnistaa kohdemaiden eri ohjelmien toimivimmat käytännöt nuorten työllistymisen tukemiseksi. Näiden perusteella hankkeessa luodaan mallikoulutusohjelma, joka pilotoidaan kohdemaissa. Lopputuloksena hankkeessa on toiminallisten osuuskuntakoulutuksien parhaat käytänteet nuorten työllistämiseksi.

Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä Etelä-Euroopan nuorisotyöttömyyttä. Kohdemaiden nuorisotyöttömyys on todella korkea, paikoittain jopa puolet maan nuorisosta. Kohdemaissa on pitkät perinteet osuustoiminnan käyttämisessä työllisyyden ehkäisemisessä. Niiden tavoitteena on antaa nuorille kesätyöpaikka, jota kautta he saavat työkokemusta, rahaa ja oppivat työelämä- ja yrittäjyystaitoja.

”Liiketoimintamallina osuuskuntatoiminta on nuorille sopiva vaihtoehto, sillä sen toimeenpaneminen ei vaadi isoa pääomaa ja vastuu on rajoitettua. Se perustuu yhteisöön, jolla on samat taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tavoitteet ja joka jakaa tulokset tasa-arvoisesti,” kertoo Hämäläinen.

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.