Valio ja St1 alkavat tuottamaan biokaasua lannasta

Valio ja energiayhtiö St1 ovat perustamassa yhteisyrityksen, joka tuottaa maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua pääasiassa raskaan liikenteen polttoaineeksi. Perustettavan yhtiön biokaasutuotannon tavoite on jopa 1 000 GWh (1 terawattituntia) vuoteen 2030 mennessä, mikä on kolmasosa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta.

Biokaasun käytöllä raskaassa liikenteessä voidaan saavuttaa huomattava päästövähenemä. Suomen biokaasutavoitteen mukaisen tarjonnan ja kysynnän luomisen edellytys kuitenkin on, että kaasukäyttöinen kuljetuskalusto yleistyy Suomessa merkittävästi.

Yhteisyritys tulee tekemään biokaasua pääasiassa lehmänlannasta, mutta sitä voidaan jalostaa myös muista maa- ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista.

Biokaasun tuotannossa on käytännössä kaksi erilaista vaihtoehtoa: Ensimmäinen vaihtoehto on, että biokaasua tuotetaan yksittäisellä maatilalla tai muutaman maatilan yhteisellä biokaasulaitoksella. Toinen vaihtoehto on, että biokaasua tuotetaan isommalla biokaasulaitoksella, johon lanta tuodaan lähialueen maatiloilta. Valion ja St1:n yhteisessä hankkeessa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Valio ja St1 ovat arvioineet, että ensimmäisessä vaiheessa vuosikymmenen puolenvälin tienoilla biokaasua tuotettaisiin 2−3 keskittymässä.

Kumppanit tavoittelevat jopa yhden terawattitunnin tuotantokapasiteettiä vuoteen 2030 mennessä, mikäli biokaasun kysyntä liikenteen polttoaineena kasvaa riittävästi. Kyseessä on merkittävä investointikokonaisuus, jonka yksityiskohtainen suunnittelu lähtee nyt käyntiin.

St1 tulee jakelemaan yhteisyrityksen biokaasun pääsääntöisesti oman maanlaajuisen asemaverkostonsa raskaan liikenteen tankkauspisteistä. Valio ja St1 aikovat siirtyä käyttämään lantabiokaasua entistä enemmän myös omassa logistiikassaan.

”Valion tavoitteena on maidon hiilijalanjäljen nollaaminen vuoteen 2035 mennessä. Lannan käyttö liikennepolttoaineena on yksi ilmasto-ohjelmamme tärkeimmistä kädenjälkitoimenpiteistä. Tarkoitus on, että maitotilat pääsevät mukaan biokaasun tuotantoon matalalla kynnyksellä. On selvää, että tuotannon pitää olla kannattavaa liiketoimintaa myös maitotilojen näkökulmista”, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme taustoittaa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje