SUURI MAAKYSYMYS JA TORPPARIEN ASIA Suuri maakysymys Torpparien asia

Suuri maakysymys Vuonna 1892 Gebhard puuttui ensimmäisen kerran julkisesti kysymykseen valtion metsä- ja asutuspolitiikasta erään kirjan esittelyssään, josta syntyi myös Gebhardin ensimmäinen väittely Valvojan sivuilla. Gebhard otti esille muun muassa viljelijän kyvykkyyden, tilan riittävän koon ja tuotantokyvyn merkityksen. Hänen mielestään kruununmetsätorppia perustamalla irtainta väkeä voitiin sitoa maaseudulle ja siten totuttaa heitä itsenäisiksi pienviljelijöiksi. 1896 alussa Gebhard kirjoitti Valvojaan muutamia mietteitä metsäpolitiikan alalta sekä Puoluepolitiikki ja kruununmetrien asutus, joissa käytti esimerkkinä Pohjois-Ruotsia. Siellä tukkiyhtiöt olivat saaneet aikaan ”kapitalismin hävitysretken”, kun metsiä oli annettu täydellä omistusoikeudella uudistaloille, joilta ne olivat sitten ajautuneet suuryhtiöille.  Tilattoman Väestön Alakomitea Gebhardin julkisesti esittämät uudistusvaatimukset olivat saaneet myönteisen vastaanoton myös työväestön keskuudessa. Niinpä Tampereen työväen kokouksen yhteydessä 1896 päätettiin, että maataloustilastoja tulisi parantaa niin, että selviää maalaistyöväestön määrä vuosittain ja kunnittain. Tätä varten oli kerättävä tietoja ulkomaiden toimenpiteistä maalaistyöväen hyväksi. Oli myös saatava aikaan lakiesitys maan hankkimisesta tilattomille kuntien välityksellä. Tsaari Nikolai II antoi lopulta käskykirjeen, jolla asetettiin Komitea tätä edistämään. Se taas tarvitsi Tilattoman Väestön Alakomitean maaseudun olojen tutkimiseen. Alakomitea toimi vuosina 1898–1906 sihteerinään Gebhard. Gebhard lähti heti 18 98 tutustumaan Skandinavian, Saksan, Ranskan ja Englannin oloihin ja hänestä tulikin lopulta paras agraariasioiden tuntija Suomessa. Gebhardista alkoi kuitenkin pian tuntua, että maalaiskysymys hautautui liikaa puoluekiistoihin.