SUURI MAAKYSYMYS JA TORPPARIEN ASIA Suuri maakysymys Torpparien asia

Torppari – maanviljelystilan vuokramies Torppariasia nousi kysymykseksi 1870-luvulla, kun metsiä alettiin arvostaa tulonlähteenä. Gebhard ei ollut kotoisin torpparialueelta, joten asia ei ensin kiinnostanut häntä, mutta Aksel Warénin kirjoitus 1898 ’Torpparioloista Suomessa’ herätti Gebhardin näkemään torpparikysymyksen vakavuuden. Gebhard myös ymmärsi maalais- ja kaupunkilasityöväestön etukysymysten kytkeytyvän toisiinsa, mikä vei hänet lähelle työväenliikettä. Gebhardin ”Pienviljelijät kokoon!” vuodelta 1906 sai ihmiset jopa ajattelemaan, että Gebhard on melkein sosialisti.   Torppari oli pienen maanviljelystilan vuokramies ja maataloustyömies. Venäläisten hajotustyö ja maanjakohuhut olivat saaneet torpparien keskuudessa huolestuttavasti vastakaikua. Viimeistään vuoden 1905 suurlakko sai suomalaisenkin puolueen luomaan oman torpparikomiteansa. Torpparikysymyksen keskushenkilö Torpparikysymys oli keskeisempiä asioita uudessa yksikamarisessa eduskunnassa 1907. Kuitenkin vasta 1909 astui voimaan uusi torpparilaki, jonka mukaan vuokramiehen tulee voida lunastaa vuokra-alue omakseen ja valtion tulee siinä heitä auttaa. Gebhard oli vuosikausia torpparikysymyksen keskushenkilö. Hän osoitti asiallisuutta, suurta tietomäärää ja kauaskatseista suunnittelukykyä. Koko itsenäisyysajan alussa aikaan saatu maalainsäädäntö perustuu oleellisesti niihin aloitteisiin, joita suomalaisen puolueen eduskuntaryhmän taholta tehtiin 1907 valtiopäivillä ja joiden laatimisessa Gebhard oli huomattavalla tavalla mukana. Osuustoiminnankin Gebhard näki oikeastaan välikappaleena ”maata viljelevän väestön nostamiseen ja tekemiseen vahvaksi”.