Näyttäisi siltä, että vihdoin talouden tuulet ovat kääntymässä. On herätty siihen, että voiton maksimointi ei voi olla vastuullisen ja kestävän yrityksen ainoa ja ensisijainen päämäärä. Osuustoimintaliikkeellehän tässä ei ole mitään uutta, samalla reseptillä on menty jo lähes 200 vuotta.
Kyse ei ole kuitenkaan vain yritysten tavoitteiden muutostarpeesta vaan laajemmasta talousjärjestelmän uudistamisesta. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien on alkanut yleistyä näkemys siitä, että kapitalismi ja liberaali markkinatalous sellaisena, kun ne tällä hetkellä ovat eivät kykene viemään maailmaa kohti kestävää tulevaisuutta.
Korona ja ilmastokriisiin herääminen on entisestään lisännyt tarvetta nopeasti muuttaa talouden rakenteita ja toiminnan lähtökohtia. Mutta miten rakentaa aidosti kestävää taloutta?
Kestävä talousjärjestelmä on osuustoiminnallinen
Osuuskunta on ihmisten – ei pääomien – yhteenliittymä. Näin on tavattu sanoa. Osuuskunta on olemassa siis jäseniään varten. Osuustoiminnallinen yritysmuoto on parhaimmillaan kestävä ja inklusiivinen yritysmalli. Talousjärjestelmän jälleenrakentamisessa ei kuitenkaan riitä, että näperrellään yritysmuodon kanssa. Nyt ei puhuta vain siitä, että käytetään osuuskuntia osallistamisen välineenä ja työkaluna työttömien työllistämisessä, kuten 1990-luvun alussa.
Erilainen tapa tehdä vaatii uudenlaista tapaa ajatella. Osuustoiminnallinen tapa ajatella tarkoittaa, että asetetaan ihmiset ja heidän hyvinvointinsa keskiöön, katsotaan asioita laajalla perspektiivillä. Osuustoiminnalla on kansainvälisesti määritellyt yhteiset arvot: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Lisäksi osuustoiminta uskoo rehellisyyden, avoimuuden, yhteiskunnallisen vastuun ja muista ihmisistä välittämisen eettisiin arvoihin. Tulevaisuuden talousjärjestelmä on rakennettava näille arvoille. Tulevaisuuden kestävän talousjärjestelmän on siis oltava osuustoiminnallinen.
Yhteisötalous laajemmin ja muut yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeässä asemassa kestävän talouden rakentamisessa. Kyse ei ole niinkään yritysmuodosta kuin ajattelutavasta, osuustoiminta-aatteesta.
Osuustoiminta ei ole radikaali ratkaisu
Moni varmasti toivoisi koko järjestelmän räjäyttävää vallankumousta, jossa asiat laitetaan kokonaan uusiksi. Osuustoiminta-aate ei ole tällainen ratkaisu. Osuustoiminta on länsimaisen markkinatalouden kontekstissa ja sen lainalaisuuksien alle syntynyt liike. Emme halua räjäyttää järjestelmää vaan uudistaa talouden kestäväksi. Osuustoiminta on samaan aikaan tuttu, mutta kuitenkin täysin erilainen tapa lähestyä markkinataloutta. Kolmanneksi tieksikin kutsuttu.
Nyt on osuustoiminnan ja yhteisötalouden kuningashetki nousta näkyvästi esiin ja olla johtamassa suomalaista yhteiskuntaa kohti kestävää taloutta!
Hanna Muukka
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon vastuullisuusasiantuntija