Atrian broileriketjussa on otettu merkittävä askel kohti täysin kotimaista rehua. Loppuvuonna 2019 suomalaisen rehuherneen osuus ohitti ensimmäistä kertaa soijarouheen broilerien rehussa. Tänä vuonna kotimaisen rehuherneen osuus nousee noin 13 prosenttiin, kun taas soijan osuuden arvioidaan laskevan alle kymmeneen prosenttiin.
– Me Atrialla olemme sitoutuneet hiilineutraaliin ruokaketjuun, ja haluamme siirtyä tuontisoijasta yhä enemmän kotimaisen rehuvalkuaisen käyttöön. Pitkällä aikavälillä tavoitteenamme on luopua soijasta kokonaan. Siksi olemme lähteneet hakemaan soijaa korvaavia kotimaisia vaihtoehtoja, kertoo Atrian siipikarjarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhala.
Eläinten ravitsemuksen kannalta soija on hyvä valkuaisraaka-aine, mutta etenkin Etelä-Amerikassa soijanviljely aiheuttaa maankäytön muutoksia, jotka vaikuttavat muun muassa sademetsiin. Atria käyttää rehuissaan ainoastaan sertifioitua, vastuullisesti tuotettua soijaa, jonka tuotannossa on sitouduttu kestävään tuotantotapaan ja sademetsien suojeluun. Kaikki Atrian käyttämä soija tulee Pohjois-Amerikasta.
“Tärkeintä on eläinten hyvinvointi.”
Atrian broileriketjussa merkittävimmät rehuraaka-aineet ovat kotimainen kuorittu rehukaura ja rehuvehnä.
Eläinten hyvinvointi edellä
Kotimaisten proteiinilähteiden ansiosta soijan käyttöä on onnistuttu vähentämään vuosista 2013–2014 lähtien, jolloin sen osuus broilerien rehusta oli noin 15 %. Proteiinipitoinen kuorittu kaura sopii siipikarjalle hyvin, mutta esimerkiksi härkäpapu ja rypsirouhe sisältävät aineita, jotka ovat kanoille suurina määrinä haitallisia.
Rehuherneen viljely on ollut Suomessa aikaisemmin vähäistä, mutta uudet lajikkeet ovat tuoneet parempaa viljelyvarmuutta ja lisänneet saatavuutta.
– Rehuherne tuottaa hyvää satoa myös kuivempina kesinä ja tarjoaa viljelykiertoa kasvinviljelytiloille sitoessaan typpeä maaperään. Broilereille se on osoittautunut todella hyväksi raaka-aineeksi, jonka käytöllä ei ole ylärajaa, Rauhala kertoo.
Vielä toistaiseksi kotimaisten valkuaisraaka-aineiden tuotantomäärät eivät kuitenkaan riitä korvaamaan soijaa. Esimerkiksi rehuherneen valkuaispitoisuus on 20 %, kun soijan valkuaispitoisuus on 50 %, joten rehuhernettä on käytettävä soijaa enemmän. Lisäksi rehuun tehtävät muutokset täytyy tehdä vaiheittain, jotta pystytään seuraamaan niiden vaikutuksia siipikarjaan.
– Tärkeintä on eläinten hyvinvointi, Rauhala sanoo.
Vuonna 2020 herneen viljelyala Suomessa kaksinkertaistui vuoteen 2019 verrattuna. Suurin ansio tästä on Atrian tytäryhtiö A-Rehu Oy:llä lisääntyneen kysynnän ja herneen viljelyn ohjeistuksen ansiosta.