Kohti täysin kotimaista rehua: rehuherne ohitti soijan Atrian broileriketjussa

Atrian broileriketjussa on otettu merkittävä askel kohti täysin kotimaista rehua. Loppuvuonna 2019 suomalaisen rehuherneen osuus ohitti ensimmäistä kertaa soijarouheen broilerien rehussa. Tänä vuonna kotimaisen rehuherneen osuus nousee noin 13 prosenttiin, kun taas soijan osuuden arvioidaan laskevan alle kymmeneen prosenttiin.

– Me Atrialla olemme sitoutuneet hiilineutraaliin ruokaketjuun, ja haluamme siirtyä tuontisoijasta yhä enemmän kotimaisen rehuvalkuaisen käyttöön. Pitkällä aikavälillä tavoitteenamme on luopua soijasta kokonaan. Siksi olemme lähteneet hakemaan soijaa korvaavia kotimaisia vaihtoehtoja, kertoo Atrian siipikarjarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhala

Eläinten ravitsemuksen kannalta soija on hyvä valkuaisraaka-aine, mutta etenkin Etelä-Amerikassa soijanviljely aiheuttaa maankäytön muutoksia, jotka vaikuttavat muun muassa sademetsiin. Atria käyttää rehuissaan ainoastaan sertifioitua, vastuullisesti tuotettua soijaa, jonka tuotannossa on sitouduttu kestävään tuotantotapaan ja sademetsien suojeluun. Kaikki Atrian käyttämä soija tulee Pohjois-Amerikasta. 

“Tärkeintä on eläinten hyvinvointi.

Atrian broileriketjussa merkittävimmät rehuraaka-aineet ovat kotimainen kuorittu rehukaura ja rehuvehnä. 

Eläinten hyvinvointi edellä 

Kotimaisten proteiinilähteiden ansiosta soijan käyttöä on onnistuttu vähentämään vuosista 2013–2014 lähtien, jolloin sen osuus broilerien rehusta oli noin 15 %. Proteiinipitoinen kuorittu kaura sopii siipikarjalle hyvin, mutta esimerkiksi härkäpapu ja rypsirouhe sisältävät aineita, jotka ovat kanoille suurina määrinä haitallisia. 

Rehuherneen viljely on ollut Suomessa aikaisemmin vähäistä, mutta uudet lajikkeet ovat tuoneet parempaa viljelyvarmuutta ja lisänneet saatavuutta. 

– Rehuherne tuottaa hyvää satoa myös kuivempina kesinä ja tarjoaa viljelykiertoa kasvinviljelytiloille sitoessaan typpeä maaperään. Broilereille se on osoittautunut todella hyväksi raaka-aineeksi, jonka käytöllä ei ole ylärajaa, Rauhala kertoo. 

Vielä toistaiseksi kotimaisten valkuaisraaka-aineiden tuotantomäärät eivät kuitenkaan riitä korvaamaan soijaa. Esimerkiksi rehuherneen valkuaispitoisuus on 20 %, kun soijan valkuaispitoisuus on 50 %, joten rehuhernettä on käytettävä soijaa enemmän. Lisäksi rehuun tehtävät muutokset täytyy tehdä vaiheittain, jotta pystytään seuraamaan niiden vaikutuksia siipikarjaan. 

– Tärkeintä on eläinten hyvinvointi, Rauhala sanoo. 

Vuonna 2020 herneen viljelyala Suomessa kaksinkertaistui vuoteen 2019 verrattuna. Suurin ansio tästä on Atrian tytäryhtiö A-Rehu Oy:llä lisääntyneen kysynnän ja herneen viljelyn ohjeistuksen ansiosta. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Suur-Savon Osuuspankki lahjoittaa LUT-yliopistolle 50 000 euroa

Osuuspankki arvostaa LUTin aktiivista toimintaa Etelä-Savossa sekä pitkään jatkunutta yhteistyötä. Lahjoituksellaan osuuspankki haluaa toimia luonnon ja ympäristön sekä nuorten työllistymisen ja koulutuksen hyväksi. Paikalliset vastuullisuusteot ovat pankin omistaja-asiakkaiden vahva toive.

S-ryhmä kehittää tuotepakkauksiaan vastuullisemmiksi – miljoonien ruukkujen kierrätyskelpoisuus parani

Ei enää mustaa muovia yrtti- ja salaattipakkauksissa. Jatkuva työ tuotepakkausten kehittämisessä vastuullisemmiksi etenee S-ryhmässä, ja yksi tuoreista esimerkeistä löytyy kaupan heviosastolta. Merkittävässä roolissa pakkausuudistusten onnistumisessa on yhteistyö tavarantoimittajien kanssa. S-ryhmän omien merkkien tuotepakkausten kehittäminen on jatkuvaa työtä, jolla pyritään esimerkiksi lisäämään kierrätysmateriaalien käyttöä, parantamaan pakkausten kierrätettävyyttä sekä vähentämään pakkauksissa käytetyn muovin määrää. S-ryhmän omia merkkejä ovat muun muassa Kotimaista, Rainbow ja Xtra.

Lisää uusiutuvaa energiaa: 10 000 uutta aurinkopaneelia S-ryhmän toimipaikkoihin

S-ryhmä on Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja kuluttaja. Tällä hetkellä noin 100 000 aurinkopaneelia tuottaa S-ryhmän myymälöihin, hotelleihin ja logistiikkakeskuksiin sähköä eri puolilla maata. S-ryhmän toimipaikkoihin eri puolilla Suomea aiotaan rakentaa lähes 10 000 uutta aurinkopaneelia tänä vuonna. Kesähelteillä paneelit voivat tuottaa hetkellisesti koko myymälän tarvitseman sähkön. Kaupparyhmän omat tuulivoimalat tuovat kuitenkin eniten virtaa.