Kohti täysin kotimaista rehua: rehuherne ohitti soijan Atrian broileriketjussa

Atrian broileriketjussa on otettu merkittävä askel kohti täysin kotimaista rehua. Loppuvuonna 2019 suomalaisen rehuherneen osuus ohitti ensimmäistä kertaa soijarouheen broilerien rehussa. Tänä vuonna kotimaisen rehuherneen osuus nousee noin 13 prosenttiin, kun taas soijan osuuden arvioidaan laskevan alle kymmeneen prosenttiin.

– Me Atrialla olemme sitoutuneet hiilineutraaliin ruokaketjuun, ja haluamme siirtyä tuontisoijasta yhä enemmän kotimaisen rehuvalkuaisen käyttöön. Pitkällä aikavälillä tavoitteenamme on luopua soijasta kokonaan. Siksi olemme lähteneet hakemaan soijaa korvaavia kotimaisia vaihtoehtoja, kertoo Atrian siipikarjarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhala

Eläinten ravitsemuksen kannalta soija on hyvä valkuaisraaka-aine, mutta etenkin Etelä-Amerikassa soijanviljely aiheuttaa maankäytön muutoksia, jotka vaikuttavat muun muassa sademetsiin. Atria käyttää rehuissaan ainoastaan sertifioitua, vastuullisesti tuotettua soijaa, jonka tuotannossa on sitouduttu kestävään tuotantotapaan ja sademetsien suojeluun. Kaikki Atrian käyttämä soija tulee Pohjois-Amerikasta. 

“Tärkeintä on eläinten hyvinvointi.

Atrian broileriketjussa merkittävimmät rehuraaka-aineet ovat kotimainen kuorittu rehukaura ja rehuvehnä. 

Eläinten hyvinvointi edellä 

Kotimaisten proteiinilähteiden ansiosta soijan käyttöä on onnistuttu vähentämään vuosista 2013–2014 lähtien, jolloin sen osuus broilerien rehusta oli noin 15 %. Proteiinipitoinen kuorittu kaura sopii siipikarjalle hyvin, mutta esimerkiksi härkäpapu ja rypsirouhe sisältävät aineita, jotka ovat kanoille suurina määrinä haitallisia. 

Rehuherneen viljely on ollut Suomessa aikaisemmin vähäistä, mutta uudet lajikkeet ovat tuoneet parempaa viljelyvarmuutta ja lisänneet saatavuutta. 

– Rehuherne tuottaa hyvää satoa myös kuivempina kesinä ja tarjoaa viljelykiertoa kasvinviljelytiloille sitoessaan typpeä maaperään. Broilereille se on osoittautunut todella hyväksi raaka-aineeksi, jonka käytöllä ei ole ylärajaa, Rauhala kertoo. 

Vielä toistaiseksi kotimaisten valkuaisraaka-aineiden tuotantomäärät eivät kuitenkaan riitä korvaamaan soijaa. Esimerkiksi rehuherneen valkuaispitoisuus on 20 %, kun soijan valkuaispitoisuus on 50 %, joten rehuhernettä on käytettävä soijaa enemmän. Lisäksi rehuun tehtävät muutokset täytyy tehdä vaiheittain, jotta pystytään seuraamaan niiden vaikutuksia siipikarjaan. 

– Tärkeintä on eläinten hyvinvointi, Rauhala sanoo. 

Vuonna 2020 herneen viljelyala Suomessa kaksinkertaistui vuoteen 2019 verrattuna. Suurin ansio tästä on Atrian tytäryhtiö A-Rehu Oy:llä lisääntyneen kysynnän ja herneen viljelyn ohjeistuksen ansiosta. 

Jaa artikkeli

Lue myös

S-ryhmä kehittää vesivastuutyötään – Yritysten yhteinen vesihanke käynnistyy ennätyskuivuudesta kärsineessä Espanjassa

Ruoantuotanto kärsii ilmastonmuutoksen voimistamista sään ääri-ilmiöistä, kuten tulvista ja lisääntyvistä kuivuusjaksoista. Ratkaisuja kestävään vedenkäyttöön etsitään nyt myös uudenlaisessa yritysten välisessä yhteistyössä. S-ryhmä, pohjoismaisten osuustoiminnallisten yritysten hankintayhtiö Coop Trading sekä kolme muuta eurooppalaista kaupparyhmää osallistuvat kestävään vedenkäyttöön liittyvään pilotointihankkeeseen. Hanke toteutetaan vesikriittisellä Huelvan ja Doñanan alueella Etelä-Espanjassa. 

Onko yritysten nettovaikuttavuutta mahdollista laskea?

Tämän vuoden Osuustoiminta-lehden Vuosikirjassa käytimme ensimmäistä kertaa Upright Projectin nettovaikuttavuusdataa yritysten vertailemiseen. Malli on nimittäin hyvin kiinnostava ja erityisesti sijoittajat, mutta myös monet suuret suomalaiset yritykset käyttävät sitä jo oman toimintansa positiivisten ja negatiivisten vaikutusten esille tuomiseen ja arviointiin. Mistä Uprightin nettovaikuttavuudessa on kysymys?

Metsä Group ja Valmet kehittävät yhteisen vastuullisuusmallin teollisille investointihankkeille

Metsä Group ja Valmet kehittävät yhteistyössä kattavaa vastuullisuuden toimintamallia liittyen teknologia- ja kunnossapitoinvestointeihin. Toimintamalli sisältää vastuullisuuden eri teemat ottaen huomioon ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan (ESG). Mallia on tarkoitus käyttää Valmetin Metsä Groupille toimittamien prosessikokonaisuuksien sekä niihin liittyvien hankintaketjujen vastuullisuuden todentamiseen.