Pellervon syyskuussa pienosuuskunnille järjestämän kehittämispäivän vastuullisuustyöpajassa keskusteltiin osuustoiminnan arvoista ja osuuskuntien vastuullisuustyöstä.
Erityisesti yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja sosiaalinen vastuu yleisesti, mutta myös avoimuus, tekijyys ja ympäristövastuu nousivat tärkeiksi piirteiksi, kun 15-henkinen osallistujaporukka pohti kaikkia osuuskuntia yhdistäviä arvoja.
Arvokeskustelu onkin tärkeä pohjatyö, kun aletaan rakentaa yrityksen omaa vastuullisuusohjelmaa. Kehittämispäivässä käytiin myös läpi, miten vastuullisuusasioita on tähän mennessä huomioitu ja kehitetty osuuskunnissa ja mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri omassa yrityksessä. Moni nosti esiin sen, että oma osuuskunta toimii jo hyvin osallistavasti ja reilusti eli tärkeintä olisi saada jo tehty työ selvemmin näkyväksi ja tuoda vastuullisuutta esiin myös viestinnässä.
Tärkeintä on aloittaa
Työpajassa muistutettiin, että oleellista on myös määrittää vastuullisuustyön tahtotila ja kunnianhimon taso. Pienessä osuuskunnassa resurssit eivät riitä kaikkeen.
Missähalutaan erityisesti kehittyä, halutaanko profiloitua jollakin tietyllä vastuullisuuden osa alueella? Mihin sitoutua vastuullisuudessa ja ennen kaikkea mitä luvataan eri sidosryhmille?
Vaikka vastuullisuustyön tahtotila ja kunnianhimo olisivat miten kovia, on huomioitava myös osuuskunnan realistiset vaikutusmahdollisuudet sekä miten merkittävä ja oleellinen jokin asia on yrityksen liiketoiminnan kannalta. Ainakin yksi osallistuja lupasikin aivan oikein viedä vastuullisuusajattelun osaksi osuuskunnan tekeillä olevaa uutta strategiaa.
Vastuullisuustyötä aloittaessa voidaan ensin tehdä vain se, mikä on välttämätöntä. Mutta ennakoiva ja aktiivinen rooli varmistaa, että vastuullisuus ei ole pelkkää riskien hallintaa vaan sillä voidaan saavuttaa jopa kilpailuetua ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Vastuullisuustyön ytimessä tulisi aina olla aktiivinen vuoropuhelu niin jäsenistön kuin muidenkin sidosryhmien suuntaan. Jos vastuullisuusvaatimuksia ei jo tule osuuskunnan sisältä, niitä alkaa tulla viimeistään asiakkailta ja merkittävässä määrin myös muun arvoketjun kautta. Lisääntyvä sääntely nimittäin edellyttää suurilta yrityksiltä kestävyysnäkökohtien selvittämistä koko toimitus- tai arvoketjusta, jolloin vaikutukset ulottuvat myös pienempiin yrityksiin.
Osuuskunnilla on annettavaa
Työpajan lopulla ideoitiin tulevaisuutta ja toimia, joiden toteuttamisessa osuuskunnilla voisi olla tärkeä rooli. Esiin nousi muun muassa kiertotalous, yhteisöllisen asumisen lisääntyminen ja se, että tuotteiden ja palveluiden todelliset ympäristövaikutukset tulisi saada näkyväksi tuotteiden hintoihin. Lisäksi sellaisen monimuotoisen työelämän rakentaminen, jossa jokainen on hyväksytty, arvokas ja voi tehdä työtä omista lähtökohdista, on jo monien työosuuskuntien ytimessä.
Osuuskunnilla nähtiin roolia myös tasa-arvon ja monikulttuurisuuden sekä kulttuurierojen ymmärtämisen lisäämisessä. Pohdittiinpa jopa sitä, että jos globaali talousjärjestelmä romahtaa, antaa se tilaa osuustoiminnalliselle yhteisötaloudelle. Osuuskunnat voisivat osallistua myös aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Osuuskuntien vastuullisuuden erottautumistekijät liittyvät erityisesti sosiaalisen vastuuseen, mihin moni osallistuja päättikin vastuullisuustyössään keskittyä. Myöskään taloudellista vastuullisuuta unohtamatta, sillä jäsenten taloudenpidon tukemiseksi osuuskunnat yleensä nimenomaan on perustettu – ja tätäkin voisi tuoda rohkeammin esiin.
Osuuskunnan vastuullisuustyö kannattaa pikimmiten ottaa hallituksen agendalle, jos se ei siellä jo ole. Erään osallistujan sanoin: Itse jatkan työtä ilman muuta, sillä vastuullisuus kuuluu kaikille.