Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun ja Pellervon osuustoimintaseminaari järjestettiin 2.9. Tampereen yliopistolla. Tässä kirjoituksessa käsittelen niitä aiheita, joita toin esiin osuustoimintaseminaarin päätöspuheenvuorossani.
Tampereen yliopistossa on merkittävää osuustoimintatietämystä. Sitä on myös määrätietoisesti kehitetty. Siellä on valmisteilla mm. Suomen ensimmäinen väitöskirja keskinäisyydestä. Myös yritysvastuu kiinnostaa väitöskirjahankkeeseen saakka. Opetus on tärkeä. Tampereen yliopisto kuuluu osuustoimintaopetuksen Coop Network Studies -yliopistoverkostoon. Opinto-opas löytyy tästä.
Meillä Pellervossa on lisäksi Tampereen yliopiston kanssa menossa kaksi Tekes-hanketta, jotka liittyvät yritysmallimme edelleen kehittämiseen. Hankkeet käsittelevät joukkorahoitusta ja jaetun arvon johtamista. Myös johtajuussymposiumien osuuskuntaseminaarit ovat tärkeä osa yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa.
Kaikki yritykset tarvitsevat menestyäkseen käytännössä samat peruskomponentit. Siis kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut, kehitystoiminnot, kysynnän, osaavan ja motivoituneen työvoiman, hyvät raaka-aineet, pääomaa, kehittymisedellytykset takaavan kannattavuuden ja suunnan näyttävät sitoutuneet omistajat.
Osuustoiminnallisten yritysten erilaisuus kasvaa siitä, kuinka näitä komponentteja painotetaan niin, että käyttäjäomisteisen yrityksen perustehtävä tulee täytetyksi. Osuustoiminta on johtamiskysymys, jolle pohjan luo tasapainoa hakeva, ihmisiä ja yhteisöjä voimaannuttava arvopohja.
Voimme kysyä, että onko tämä tärkeää? Pureeko se ihmisiin?
Osuustoimintayritysten toimintaympäristö on sama kuin muilla yrityksillä. Nyt painottuvat globalisaation mukanaan tuoma kilpailukentän muutos, geopolitiikka ja Suomen heijastuvat kansainväliset kriisit, muuttuvat kulutustottumukset ja kansalaisten luottamus – tai sen horjuminen – talouden kehitykseen. Läsnä ovat myös valloilleen päässyt tietoteknistyminen sekä pyrkimys ratkaista luonnonvarakysymys kestävän kehityksen mukaisesti. Jälleen ihminen muuttaa työtä ja työ muuttaa ihmistä. Aivotyö ja odotukset työelämältä muuttavat johtamista.
Pellervo on osuustoimintajärjestö, jonka tehtävä on luoda hyvät edellytykset osuustoimintayritysten perustamiselle ja kehittymiselle. Se tarkoittaa ennen kaikkea osuustoimintamallin menestystekijöiden löytämistä tässä ajassa, johtamistaitoa ja yhteistä kehittymistä. Tarvitaan yritysmallin tunnettuutta, uutta ja kehittyvää yritystoimintaa ja julkisten toimijoiden kiinnostusta ja kykyä säännellä. Tällaista ei järjestö tee yksin.
Me Pellervossa haluamme lyöttäytyä yhteen kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat viedä yritysmallia kanssamme eteenpäin.
Yritykset päättävät aina itse, miten aikovat kehittyä. Kehityshaluiset ja -kykyiset missionsa tuntevat yritykset ovat kaiken lähtökohta. Ne selviävät myös silloin kun myrskyää. Ja taas myrskyää, mutta vahvat paatit kulkevat.
Myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on osuustoimintajohtamisen professori Iiro Jussilan johtama osuustoiminnan tietämyskeskittymä. Häneltä on tulossa Pellervon julkaisusarjassa maailmanluokan osuustoimintajohtamisen kirja. Jussila toimittaa myös osuustoiminnan uutta tiedelehteä, johon voi tutustua tästä.
Meillä on sellaista potkua nyt osuustoiminnallisen yritysmallin kehittämiseksi, että oma optimismismini saattaa lähes keulia. Toki järjestömiehen ylenpalttinen ylävire aina asettuu elämän realiteettien edessä. Vakavasti kuitenkin epäilen, että hyvä tästä tulee. Kehityksen henki ja älyllinen ilmapiiri on niin vahvasti läsnä osuustoimintayrityksissä ja sidosryhmissä. Näin on myös ulkomailla, sillä YK:n osuustoimintavuosi ja ICA:n osuustoiminnan kehityksen vuosikymmen kannustavat eteenpäin ja ylöspäin.
On ilo tehdä kehitystyötä kehityshaluisten kanssa! Tämä on nykyaikaa.
Sami Karhu
Toimitusjohtaja
Pellervo