Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?
Keskustelu tuntuu nyt keskittyvän ainoastaan taloudellisiin reunaehtoihin eikä tilaa jää terveydenhuollon arvo- ja periaatekeskustelulle.
1950–1980-luvuilla Suomeen rakennettiin laaja sairaala- ja terveyskeskusverkosto, joka toi terveydenhuollon lähelle ihmisiä. Nyt olemme tilanteessa, jossa tätä verkostoa puretaan, ja samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kriisi syvenee. On aiheellista pohtia, millaisia säästöjä palvelupisteiden laajamittainen lakkauttaminen tuo – ja mitä se maksaa palveluiden saatavuudessa ja kansalaisten luottamuksessa julkiseen terveydenhuoltoon.
Toimivia ratkaisuja tarvitaan, jotta hoitojonot saadaan purettua ja ennaltaehkäisevä toiminta vahvistettua. On syytä miettiä myös uusia toimintamalleja, kuten osuuskuntia. Osuuskunnat voivat tarjota paikallisesti räätälöityjä, kustannustehokkaita palveluja, koska niiden toiminta perustuu jäsenten tarpeisiin, ei voiton maksimointiin. Tällaiset mallit voivat tuoda kaivattua joustavuutta ja innovatiivisuutta sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Lisäksi on tärkeää huomioida, että omatoimisuus ja perheiden vastuu ovat kasvussa, kun julkisten palvelujen saatavuus heikkenee. Vakuutuspohjainen terveydenhuolto voi tuoda helpotusta joillekin, mutta se jättää väistämättä osan väestöstä vaille riittävää turvaa. Siksi julkisen puolen palveluiden saavutettavuus ja luottamuksen säilyttäminen on ratkaisevan tärkeää.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuus ei voi rakentua yksinomaan taloudellisten säästöjen varaan. Tarvitaan laajempaa näkemystä, jossa raha on yksi tekijä, mutta ei ainoa. Palveluiden laatu, saatavuus ja inhimillisyys ovat arvoja, jotka on pidettävä keskiössä, kun tulevaisuuden ratkaisuja suunnitellaan.
Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja