Pellervon lausunto vesihuoltolain muuttamisesta

Lausuntopyyntö DN:o VN/26268/2022

Kiitämme mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta vesihuoltolain muutokseksi.

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry (jäljempänä Pellervo) on suomalaisen osuustoiminnan ja osuuskuntien yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Pellervo edustaa laajasti suomalaista osuustoimintakenttää kaikilta toimialoilta. Suomalaisia vesiosuuskuntia Pellervossa edustaa Suomen Vesihuolto-osuuskunnat SVOSK ry.

Lausuntonamme esitämme kunnioittavasti seuraavaa:

1. Yleistä

Lausunnossamme haluamme nostaa esiin erityisesti osuuskuntanäkökulman kansalliseen vesihuoltoon. Pidämme erittäin myönteisenä sitä, että jäsenomisteisten vesiosuuskuntien keskeinen rooli kansallisen vesihuollon turvaajana erityisesti maaseudulla ja taajamien ulkopuolella on ensimmäistä kertaa myös lainsäädännön tasolla tunnistettu ja tunnustettu. Jopa niin merkittävällä tavalla, että jatkossa yksityisomisteisten vesihuoltolaitosten tulee olla osuuskuntamuotoisia.

Suomalaisen omistajuuden merkitys korostuu tässä vesihuoltolain muutoshankkeessa. On tiedostettu kriittisen infrastruktuurin yksityistämiseen liittyvät ongelmat ja se, että käyttäjäomisteinen osuuskunnan avulla ne voidaan välttää. Osuuskunnan toiminnan tarkoitus kun ei ole voiton tuottaminen ulkopuolisille sijoittajille vaan palvelujen ja etujen tarjoaminen sen jäsenomistajille. Osuuskuntaa ei voi myydä sijoittajille eikä sitä voi vallata.

Sen ohella, että vesihuollon yksityistä omistusta rajoitetaan osuuskuntamuotoiseen omistamiseen, pidämme keskeisen tärkeänä sitä, että myös kunnallisen vesihuolto-omaisuuden omistajuus ja määräysvalta täytyy pitää kunnan määräysvallassa eikä sitä voi myydä yksityisille toimijoille. Yhdymme Kouvolan Vesi Oy:n vaatimukseen siitä, että julkisomisteisen vesihuolto-omaisuuden tulisi olla 100 prosenttisesti kunnan tai kuntien määräysvallassa.

Pääsääntöisesti hallituksen esitysluonnoksessa esitetyt muutokset ovat kannatettavia. Osuuskuntien kannalta niihin liittyy kuitenkin ongelmia, joihin jatkovalmistelussa tulisi ottaa kantaa.

2. Liiketoiminnan myynti ja kunnan etuosto-oikeus

2.1. Liiketoiminnan kauppahinnan määrittelyperusteet avoimeksi

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kunnilla olisi jatkossa etuosto-oikeus, jos toimivan osuuskunnan liiketoimintaa tai vesihuolto-omaisuutta ollaan myymässä yksityiselle taholle. Lisäksi vesihuoltolain muutosten voimaantulon jälkeen perustettujen osuuskuntien liiketoiminnan ainoana ostajana voisi olla vain kunta tai kunnallinen liikelaitos.

Sen sijaan siihen, miten osuuskunnan omaisuuden arvo tai kauppahinta määritellään, ei esitysluonnoksessa ole otettu kantaa. Mielestämme tätä tulisi avata vähintäänkin hallituksen esityksen perusteluissa. Pahimmissa uhkakuvissa ostajana monopoliasemassa oleva kunta on ostamassa liiketoimintaa selvästi alle sen käyvän arvon. Vaikka usein todellisuutta onkin se, että kunta pikemminkin joutuu turvaamaan vesiosuuskunnan vesihuollon ostamalla sen liiketoiminnan, on niitäkin tapauksia, että taloudellisesti menestyvän osuuskunnan toiminta uhkaa aktiivisten, osuuskunnan toimintaa ja hallintoa hoitavien jäsenten ikääntyminen myötä vaarantua ja kunnan olisi luontevaa ottaa toiminta vastuulleen. Hinnan määrittely ei voi olla ainoan ostajan eli kunnan vapaassa harkinnassa.

2.2. Vesiosuuskunnan yhdistämisen liittyviin vero-ongelmiin puututtava lainsäädännöllä

Vesihuoltolain yhtenä tavoitteena on ollut alueellisen yhteistyön kehittämisen ohella vesihuoltolaitosten rakennemuutosten edistäminen. Tämän tavoitteen yhtenä esteenä on ollut vesiosuukuntien liittymismaksujen palautuskelpoisuuteen sekä liittymismaksujen arvonlisäveroseuraamuksiin liittyvät ongelmat. Nämä aktualisoituvat erityisesti liiketoimintakauppojen sekä sulautumisten yhteydessä ja todennäköisesti tulevat myös jatkossa olemaan merkittävä este sinällään järkeville yhdistymisille.

Ongelma liittyy Korkeimman hallinto-oikeuden 2004:14 (11.2.2004) ratkaisuun, jonka perusteella liittymismaksun katsottiin olevan palautuskelpoisina arvonlisäverottomia. Tämä on johtanut käytäntöön, joka on vääristänyt vesiosuukuntien taseet ja myös osaltaan ollut heikentämässä vesiosuuskuntien taloutta. Vesihuoltolain muutoksen yhteydessä pitäisikin muuttaa myös verolainsäädäntöä siltä osin, että myös verolainsäädännössä otettaisiin huomioon vesiosuuskunnan voittoa tavoittelevista yhtiöistä poikkeava tarkoitus, vesihuollon tarjoaminen sen omistaville jäsenille.

3. Vesihuoltolain muutokset lisäävät vesiosuuskuntien osaamisvaatimuksia, hallinnollista taakkaa ja kustannuksia

Vesihuoltolaitoksen määritelmän muutos tuo vesihuoltolain velvoitteiden piiriin hallituksen esitysluonnoksen mukaan noin 230 osuuskuntaa. Uudet velvoitteet kuten omaisuudenhallintasuunnitelman laatiminen, varautumissuunnitelman sisältövaatimukset ja lisääntyvät osaamisvaatimukset sekä mahdolliset uudet investointitarpeet tulevat lisäämään vesiosuuskuntien sääntelytaakkaa ja aiheuttavat niille merkittäviä kustannuksia.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan myös osuuskuntamuotoisen toiminnan tulee vastata lainsäädännön vaatimuksia eikä pelkkä talkootyö välttämättä ole riittävää. Tosiasiassa kuitenkin erityisesti pienten vesiosuuskuntien hallinnon ja sen toiminnan jatkuvuus on edelleen vahvasti ikääntyvän talkootyövoiman varassa.

Etenkin pienemmillä vesiosuuskunnilla, joiden henkilöstöresurssit ovat rajallisia, tarve ulkopuolisten palveluiden ja erityisosaamisen käytölle tulee lisääntymään. Kannamme syvää huolta siitä, kuinka nämä pienet osuuskuntamuotoiset vesihuoltolaitokset tulevat selviämään kaikista niistä vesihuoltolain mukanaan tuomista uusista vaatimuksista. Näille tulisikin kohdentaa erilaisia esimerkiksi hankerahoituksella järjestettäviä koulutuksia ja neuvontapalveluita. Yhtenä esimerkkinä vesiosuuskuntien hallinnolle ja muille toimijoille suunnattava ”vesihuoltoajokortti”, jonka osa-alueina olisi talous, hallinto ja vesihuoltolainsäädännön mukanaan tuomat vaatimukset vesihuoltoon.

Myös itsenäisenä toimivien, elinkelpoisten vesiosuuskuntien rahoitusmahdollisuudet tulee turvata esimerkiksi selkiyttämällä ohjeita kunnan takausten käytöstä vesiosuuskuntien rahoituksessa.

4.Muuta huomioon otettavaa

4.1. Lakiehdotuksella turvataan vesihuolto nykyistä paremmin myös ongelmatilanteissa

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan ehdotus varmistaa sen, etteivät yksityisen toimijan toiminnan haasteet, kuten konkurssi, vaaranna palvelun tuottamista. Pidämme erittäin tärkeänä lakiehdotukseen lisättyä 9b §:ää kunnan velvollisuudesta turvata alueen vesihuolto, jos se jostain syystä vaarantuu. Suomessa on nykyisellään lukuisia esimerkkejä tilanneista, joissa vesiosuuskunta on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin, mikä on aiheuttanut jäsenten keskuudessa epätietoisuutta siitä, vaarantuuko vesihuolto. Nyt ehdotettu 9b § mielestämme korostaa ja selkiyttää kunnan vastuuta vesihuollon turvaamisessa.

Pidämme erittäin tärkeänä hallituksen esitysluonnokseen kirjattua kunnan velvollisuuttaa varmistaa vesihuollon saatavuus myös niissä tilanteissa, joissa toiminta-alue supistetaan tai se rauetetaan kokonaan vesihuoltoa. Sääntelymuutokset eivät siten johda tilanteeseen, jossa asukas, joka on aikaisemmin ollut keskitetyn vesihuollon piirissä, jäisi toiminta-alueen rauettamisen tai supistamisen myötä täysin vaille vesihuoltoa.

4.2. Yhteistyö vesihuollossa korostuu

Pidämme tärkeänä myös sitä, että lakiehdotuksen tasolle on nostettu kunnan ja sen alueella toimivien vesihuoltolaitosten yhteistyön merkitys vesihuoltoon liittyvissä asioissa. Tämä näkyy mm. 5a §:ssä, jonka mukaan kunnan vesihuoltoa kehitetään yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten kanssa.

4.3. Liittymisvelvollisuus mahdollistaa vesiosuuskuntien pitkäjänteisen suunnittelun

Lopuksi haluamme nostaa esiin esitysluonnoksessa positiivisena sen, että jatkossa vahvistetulla toimialueella olevilla kiinteistöillä ei pääsääntöisesti enää mahdollisuutta vapautua velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitokseen. Voimassa olevan lain mukainen mahdollisuus vapautua liittymisvelvollisuudesta on aiheuttanut vesiosuuskunnille sen, että osa alueen potentiaalisista liittyjistä on hakenut vapautusta liittymisvelvollisuudesta, minkä seurauksena osuuskunta on voinut joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Kuten hallituksen esitysluonnoksessakin on todettu, jatkossa toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu ja taloudellisuus paranevat merkittävästi, kun maksavien asiakkaiden määrää voidaan varmuudella arvioida. Ei siis pakkojäsenyyttä osuuskunnassa, mutta lähtökohtaisesti velvollisuus liittyä verkostoon, jos osuuskunta on vesihuoltolaitos tai sille on vahvistettu toiminta-alue.

Helsingissä 25.9.2024

OSUUSKUNTIEN KESKUSJÄRJESTÖ PELLERVO RY

Jaa artikkeli

Lue myös

No posts found.

Tilaa uutiskirje