Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo
Osuustoimintakeskus Pellervo ry
Radisson Blu Royal, Helsinki 10.4.2019
Arvoisa Euroopan parlamentin jäsen, arvoisa pääjohtaja, hyvät alustajat. Hyvä Pellervon Päivän 2019 väki, hyvää iltapäivää Teille kaikille.
Kiitos, että saavuitte paikalle ja haluatte viettää iltapäivän kanssamme. Vaikka asiat ovat tärkeitä, pääosassa ovat ihmiset.
Erityisesti toivotamme tervetulleeksi yhteistyökumppanimme Venäjältä. Olemme saaneet vieraaksemme Pietarin ja Leningradin alueen fermeriyhdistyksen puheenjohtaja Aleksandr Bykovin ja yrittäjä Evgenia Bykovan.
Olemme saaneet Pellervolle 120-vuotistervehdyksen Venäjän tuottajaosuustoiminnan ja maatalouden järjestöltä Akkorilta ja sen puheenjohtaja Vladimir Plotnikovilta. Tähän palaamme myöhemmin.
Pellervon Päivän 2019 otsikko on ”vaikuttavaa osuustoimintaa!” Kysymme, miten osuuskuntamalli vastaa 2020-luvun toimintaympäristön muutokseen? Missä ovat osuustoiminnan uudet kasvualueet? Näihin kysymyksiin olemme saaneet tänään tänne vaikuttavan joukon asiantuntijoita valaisemaan asiaa.
Toimintaympäristössä todella tapahtuu paljon. Nostan esiin joitain keskeisiä seikkoja.
Kahden yön jälkeen saattaa olla Brexit-päivä. Olemme seuranneet tiedotusvälineistä ja Brysselin tiedotuksesta Iso-Britannian irtautumisprosessia. Se on 1970-luvulta alkaen maailmanpolitiikkaa seuranneelle mielikuvituksen rajoja koetteleva tapahtumasarja. Kaikesta informaatiosta huolimatta emme voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. Mahdollista ovat sopimukseton ”kova Brexit”, pehmeämpi ero ”May Deal” tai uusi kansanäänestys. Varmaa lienee kuitenkin häiriö ainakin elintarvikemarkkinoilla. Jonnekin se elintarvikevirta suuntautuu, joka on suuntautunut tähän saakka Britannian alijäämämarkkinoille. Markkinahäiriö leviää todennäköisesti rajattomasti unionin alueelle. Vastuulliset yritykset ovat kuitenkin valmistautuneet eroon. Aika näyttää, mikä on niiden teho.
Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan todennäköisimmältä tuntuu kova Brexit. Siis se, mitä eniten vastustetaan. Tähän saatetaan joutua siksi, että britit eivät ole olleet valmiita kompromisseihin vaan ajavat omaa mallia. Viime viikon maanantaina 1. huhtikuuta pehmeä Brexit oli hieman lähempänä, mutta se ei mennyt edes Parlamentissa läpi.
Tulee mitä tahansa, epäselvyyksiä seuraa. ”May Deal” olisi vain siirtymäkauden sopimus. Vasta tämän jälkeen tulisivat pysyvämmät järjestelyt. Myös siirtymäsopimuksen jälkeen kova Brexit on mahdollinen. Lähtökohtaisesti kauppa menee WTO-sääntöjen mukaan kovassa Brexitissä. Tariffien lisäksi haittaa aiheuttavat esim. aikaa vievät tullimuodollisuudet.
PTT arvioi loogisesti, että kovan Brexitin hyvinvointitappio on suurempi kuin pehmeän Brexitin. Pehmeässä Brexitissä kansantuote laskee prosentin euroalueella ja vajaa puoli prosenttia Suomessa. Kovassa Brexitissä luvut ovat kaksinkertaiset.
Brexit merkitsee ongelmia elintarvikesektorille. Iso-Britannia kärsii todennäköisesti kuitenkin itse enemmän kuin EU. Suurimmat kärsijät ovat Iso-Britannian kuluttajat hintojen noustessa. Myös maataloustuki menee jatkossa brittien omasta budjetista.
Mutta kaupankäynti ei lopu, vaikka tulisi kova Brexit. Raja ei mene kiinni, vaikka tulee tulleja ja rajamuodollisuuksia. Tilanne ei ole kuitenkaan sama kuin Venäjän vastapakotteissa. Suurin vaikutus on varmaan naudanlihan markkinoille ja myös maitosektorille tulee markkinahäiriöitä.
Merkittävä muutos sopimuksettomassa Brexitissä on EUhun syntyvä budjettivaje. Arvio on, että kummallekin osapuolelle pehmeä Brexit on edullisempi ja sitä kohti on motiivi liikkua. Tämä on myös PTT:n arvio tällä hetkellä.
Lähiaikoina tulee tapahtumaan paljon. Eduskuntavaalit ovat neljän päivän päästä 14. huhtikuuta. Painotamme äänestäjille, ehdokkaille ja valituksi tuleville osuustoiminnan merkitystä uuden työn, ihmisen arjen ja elämän laadun rakentajana. Pyydämme julkiselta vallalta tasa-arvoista kohtelua ja vertailukelpoisia toimintaedellytyksiä muiden yritysmallien kanssa. Liittyypä asia verotukseen, kirjanpitoon, kilpailuasioihin, yritysneuvontaan, yrittäjyyskasvatukseen, yliopistotutkimukseen tai opetukseen. Uuden hallituksen tehdessä ohjelmaansa haluamme osuustoiminnalle asiallista huomiota. Osuustoiminnalle tärkeitä asioita ovat mm. mahdolliset sosiaaliturva-, sote- ja verouudistukset.
Kun sote-sektorin yrityksiltä viime aikaisten kohujen jälkeen kysytään ihmiskeskeisiä arvoja ja yhteiskuntavastuuta, niin mielestäni osuustoiminta voisi olla moneen näistä ratkaisu. Myös Pääministeri Juha Sipilä taisi vast’ ikään mainita osuuskuntamallin soveltuvuuden mm. sote-palveluihin.
Euroopan parlamentin vaalit ovat muutaman viikon päässä 26. toukokuuta. Yhteinen Eurooppa-järjestömme Cooperatives Europe on ensimmäistä kertaa valmistellut eurovaalitavoitteet, jotka ovat yhteiset kaikille EU:n jäsenmaiden osuustoimintajärjestöille. Kiitämme edustajaamme Anu Puusaa aloitteellisuudesta ja ahkeruudesta Euroopan areenoilla.
Eri EU-maissa nämä vaalitavoitteet esitellään ensin ehdokkaille ja sitten uudelleen valituksi tulleille. Painoarvo tulee siitä, että Unionin alueella on 176.000 osuuskuntaa ja 140 miljoonaa osuuskunnan jäsentä. Osuuskunnat työllistävät suoraan 4,7 miljoonaa eurooppalaista.
Eurovaalitavoitteiden tarkoituksena on, että yritysmallien monimuotoisuus huomioidaan paitsi lainsäädännössä myös esimerkiksi rahoituksen saamisessa ja koulutuksessa eli osuuskuntien sääntelyn tulisi olla tasapuolista verrattuna muihin yritysmalleihin.
Tämä tavoite on yksikertainen, helposti muistettava ja kommunikoitava, mutta sitäkin tärkeämpi. Euroopan etu on, että ihmiset ovat laajasti mukana rakentamassa yhteiskuntiamme myös talouden alalla.
Euroopan Unionin päätöksenteolla on meidän elämäämme vähintään yhtä suuri merkitys kuin kotimaan politiikalla. Tämä korostuu osuustoiminnan eri toimialoilla, joilla ylikansallinen päätöksenteko on valtasuonena ja EU:n sääntely on voimakasta.
Hyvät kuulijat,
Muutama sana vielä helmikuussa julkaistusta vuorineuvos Reijo Karhisen raportista ”Uusi alku, maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino”. Raportin takana oli Pääministeri Sipilän ja ministeri Jari Lepän toimeksianto kesäkuulta 2018.
Karhisen tehtävänä oli selvittää, miten maatalouden yrittäjätuloa voitaisiin vuositasolla parantaa 500 miljoonalla eurolla. Karhinen hakee ennen muuta markkinaehtoisia keinoja viljelijöiden toimeentulon parantamiseksi. Raportin lauseisiin liittynee monin paikoin osuustoimintayrityksiin ja niiden omistamiseen liittyviä viestejä.
Raportista toivottiin keskustelua. Olemme Pellervon piirissä työstämässä, miten voimme omalta osaltamme viedä raportin ajatuksia eteenpäin. Merkittäviä kohtia ovat vaatimus, että tuottajien on palautettava ensisijainen ohjaus- ja johtamisvastuu eli tuottajien on voimistettava sekä omistajaohjaustaan että lisättävä yhteistyötä omistamissaan alan yhteisissä yrityksissä ja järjestöissä.
Selvityksessä todetaan, että osuustoiminta kokosi viljelijöiden voimat Suomessa yhteen 1900-luvun alussa. Tiukka kysymys on, että onko ratkaisu edelleen sama vai joku muu.
Jos näihin kahteen kysymykseen miettii vastauksia Pellervon kannalta, niin omistajaohjauksesta päätetään aina yritystasolla. Pellervo ei voi mennä tässä yritysten tontille, mutta keskustella toki voimme. Toiseen kysymykseen vastaus on, että osuustoiminta on keino, jos viljelijät niin tahtovat. Ja miksi eivät tahtoisi. Puitteet ovat riittävän kunnossa.
Viljelijät toivat varsin vahvasti esiin, että syvempi taloudellinen yhteistoiminta viljelijöiden kesken katsotaan toimivaksi ja kiireelliseksikin keinoksi parantaa ruokaketjun kannattavuutta ja tuottavuutta. Tässä on Pellervon silmälaseilla nähtävissä aimo annos osuustoiminta-ajattelua.
Hyvä seminaariväki,
Pellervo ja suomalainen osuustoiminta täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Tunnemmehan kaikki jykevän tarinan. Tarinan siitä, kuinka tohtori Hannes Gebhardin Keski-Euroopassa omaksuttujen ajatusten pohjalta suomalainen osuustoiminta sai pikastartin. Gebhard piirsi suomalaisen osuustoiminnan mallin keskieurooppalaisen esimerkin pohjalta. Suuriruhtinasmaan senaatti oli ymmärtäväinen ja sääti lait ja lainasi varoja. Toiminta käynnistyi lainsäädäntöjärjestyksestä säätäneen helmikuun manifestin poliittisessa paineessa 1899. Tasan 120 vuotta sitten, jonka jälkeen kansa innostui. Se kansa ovat meidän esi-isämme ja äitimme. Sitten mentiinkin pitkälle ja ollaan pitkällä.
On kaksoisjuhlavuosi. Meidän ruotsinkielinen sisarorganisaatiomme ja jäsenemme Finlands Svenska Andelsförbund täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Onnittelut jo tässä vaiheessa teille hyvät Andelsförbundetin edustajat! Puheenjohtajanne Lars Björklöf on informoinut, että juhlat ovat marraskuussa.
Hyvä yleisö, vielä muutama ajatus Osuustoimintakeskus Pellervosta.
Pellervon strategia painottaa osuustoiminnan yhteistä edunvalvontaa. Juuri edunvalvonnan tehostaminen on ollut hyvin merkittävä syy siihen, miksi Pellervo on saanut uusia jäseniä. Jatkossa olemme yhteydessä entistä enemmän heihin, joilla on valtaa päättää osuustoimintayritysten toimintaedellytyksistä kotimaassa ja kansainvälisissä verkostoissa.
Strategia painottaa jäsenten yhteistyötä osuustoiminnallisen ja keskinäisen liiketoimintamallin tunnetuksi tekemisessä laajasti yhteiskunnassa. Tarkoitus on samalla lisätä myös Pellervon tunnettuutta ja nostaa järjestöä uudella tavalla esiin aiempaa enemmän. Nämä tavoitteet kulkevat käsi kädessä.
Osuustoimintakeskus Pellervo kehittää edelleen toimintaansa osuustoiminnan laaja-alaisena palvelu- ja kehityskeskuksena. Tämä pitää sisällään myös uusien osuuskuntien palvelut.
Voidaankin lopuksi todeta, että Pellervo on edustavampi kuin koskaan.
Päivän kulusta seuraavaa.
Meillä on tunnin ja 40 minuutin päästä puolen tunnin tauko. Siinä on kahvitarjoilua ja aikaa keskustella. Puheet loppuvat puoli viiden aikoihin, jonka jälkeen meillä on totuttua kevyempi Coctails-ruokailu! Ei siis puhvettia – tiiviimpi kokonaisuus näinä kiireisinä aikoina. Silti voi ja olisi hienoa, jos ehtisitte jäädä seurustelemaan ja tutustumaan.
Hyvä yleisö,
Seminaarin aihe on miten osuuskunnat vastaavat toimintaympäristön muutokseen ja mitkä ovat kasvualat. Iltapäivämme ja teemamme aloittavat OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja Euroopan parlamentin jäsen Mirja Vehkaperä. (Ensin pääjohtaja Ritakallio otsikolla ”teknologinen muutos ja asiakaskäyttäytyminen – miten vastata kilpailuun?”)
Olette kaikki lämpimästi tervetulleita Pellervon Päivään 2019!