Yrityksille yhtiömuodosta riippumatta on tärkeää työmarkkinoiden joustavuus ja toimivuus sekä työvoiman saatavuuden vahvistaminen. Nyt odotetaan poliittisilta päättäjiltä rohkeutta toteuttaa toimia, joilla Suomi elpyy.
Syksystä povattiin kuumaa työmarkkinasyksyä. Orpon hallituksen suunnitelmat työmarkkinauudistukset erityisesti SAK:n ja sen liittojen puolelta on saaneet kritiikkiä. Suuriin ulosmarsseihin ei ole vielä tässä vaiheessa ollut suurta innokkuutta. Tällä hetkellä työmarkkinasyksy vaikuttaa haalealta.
Hallituksen suunnitelmilla työmarkkinauudistuksille on tarvetta monesta eri syystä. Julkinen talous velkaantuu ja tarvitsemme reformeja, jotka vahvistavat työllisyyttä sekä purkavat rakenteellista työttömyyttä.
Hallitus on sitoutunut julkisen talouden rahoitusaseman kohentamiseksi vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasossa. Neljä miljardia tästä on tarkoitus toteuttaa menosopeutuksilla ja kaksi miljardia työllisyyttä parantavilla toimenpiteillä.
Hallituksen linjaa työmarkkinauudistuksista tullaan erityisesti testaamaan, kun päätetään työtaisteluoikeudesta ja työttömyyspäivärahan kriteereistä.
Hallituksen tavoitteena on rajoittaa sen käyttöä yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Lisäksi tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden alaiseksi.
Työttömyysturvan kannustinloukkujen purkamisella puolestaan tavoitellaan nettomääräisesti noin 250 miljoonan euron menosopeutusta ja noin 20 000 henkilön työllisyyskasvua. Työllisyyden kasvun arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 550 miljoonalla eurolla.
Nyt annetussa hallituksen esityksessä esitetään palkansaajan työssäoloehdon euroistamista eli sitä, että työttömyyspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaa palkansaajan työssäoloehtoa muutettaisiin siten, että työssäoloehto määräytyisi jatkossa palkkatyöstä saatujen vakuutuksenalaisten tulojen perusteella. Lisäksi ehdotetaan, että palkansaajan työssäoloehto pidennettäisiin nykyisestä noin kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen.
Työttömyysturvauudistuksen lisäksi hallitus tulee esittämään muitakin toimia työllistämisen esteiden purkamiseksi, joilla tavoitellaan työllisyyden nostoa. Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta, lomautusilmoitusaikaa lyhennetään, irtisanomisen kynnystä madalletaan ja takaisinottovelvollisuus poistuu alle 50 hengen yrityksissä.
Hallituksen ohjelmassa olevat toimet ovat oikeansuuntaisia. Niillä pureudutaan tarpeeseen joustavoittaa työelämää ja puretaan kannustinloukkuja. Hallitukselta odotetaan nyt rohkeutta viedä tavoitteitaan eteenpäin.
Julkisen talouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta työllisyys on keskeinen tekijä. Korkea työllisyysaste tarkoittaa enemmän verotuloja ja mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin panostamisen. Työ on myös tärkeä ihmisten omalle hyvinvoinnille.
Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja