Tuore tutkimus tuo uutta tietoa siitä, mitä suomalaiset aikuiset eri väestöryhmissä pitävät tärkeinä päivittäisissä ruokavalinnoissaan. Siirtymässä kohti kestävämpää ja terveellisempää ruokavaliota on tärkeää huomioida väestöryhmien väliset erot ruokaan liittyvissä valinnoissa, tutkimus osoittaa.
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tuorein LoCard-tutkimus* tuo uutta tietoa siitä, mitkä seikat ohjaavat kuluttajia ruokavalinnoissa.LoCard-hankkeessa tutkijat tekevät uraauurtavaa ruokatutkimusta perehtymällä S-ryhmän ostodataan ja asiakasomistajiin.
Nämä viisi ilmiötä nousivat esille, kun tutkijat perehtyivät yli 10 000 asiakasomistajan ruokamotiiveihin:
- Päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavat monenlaiset kriteerit, kuten hyvä hinta-laatusuhde, edullisuus, hyvä maku, käytännöllisyys ja terveellisyys. Ruokaan ja syömiseen liittyviä päätöksiä tehdään satoja päivittäin ja usein varsin automaattisesti.
- Matalammin koulutetut ja pienempituloiset arvostivat ruoan edullisuutta ja tuttuutta enemmän kuin korkeammassa asemassa olevat. Tuttuuden ja hinnan tärkeys korostuivat hieman enemmän miehillä kuin naisilla. Edullinen hinta ja tuttuus voivat helpottaa ekologisesti kestäviä ja terveellisiä ruokavalintoja matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla.
- Vastinetta rahoille -ajattelu ja hyvä hinta-laatusuhde on tärkeä motiivi suomalaisille kaikissa tulo- ja koulutusryhmien talouksissa.
- Nuorille aikuisille ruoan hankkimisen ja valmistamisen helppous sekä ruoan tuoma mielihyvä olivat tärkeämpiä kuin vanhemmille ikäryhmille.
- Eettisyyden merkitys kasvoi, kun joku kotitalouden jäsenistä noudatti kasvisruokavaliota, vältti punaista lihaa tai noudatti erikoisruokavaliota.
”Teemme ruokaan liittyen kymmenittäin tai jopa satoja päätöksiä päivittäin ja suuren osan niistä automaattisesti sen tarkemmin punnitsematta. Kun pyrimme kohti kestävämpää ja terveellisempää ruokavaliota, tulisi huomioida, miten tehdä näitä valintoja eri väestöryhmille tutummiksi ja helpommin lähestyttäviksi”, sanoo yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta.
Tutunoloiset, tutunmuotoiset ja tutunmakuiset ovat vegetuotteissa läpimurtotuotteita
Marketkaupassa LoCard-tutkimuksen esiin nostamat löydökset tunnistetaan.
”Kokeilijoiden tuotteesta koko kansan suosikiksi päässeet uudet vege- tai kalatuotteet ovat tuntuneet tutuilta muodoltaan, käyttötarkoitukseltaan ja maultaan”, tiivistää myyntijohtaja Antti Oksa S-ryhmän marketkaupasta.
Tällaisia läpimurtotuotteita ovat esimerkiksi vegepyörykkä Boltsi, joka kiilasi heti uutuutena myyntitilastoissa myydyimpien lihapyöryköiden tuntumaan ja kasvatti koko pyörykkäkategoriaa. Järvikalapuikko on ollut kalarintamalla jättimenestys: kuluttajille jo entuudestaan tuttu tuote valmistetaan kotimaisesta ja ekologisesta raaka-aineesta.
”Kauppa voi madaltaa kynnystä kokeilla ja tarjota vaihtoehtoja eri hintaluokissa. Esimerkiksi kalakampanjamme taklasi juuri LoCard-tutkimuksessa esiinnousseita haasteita, sillä toimme valikoimaan helposti valmistettavia sesongin kalatuotteita edulliseen hintaan. Kalan myynti nousi 20 % kahtena vuonna peräkkäin”, Oksa kertoo.
Kansainvälisesti uraauurtavaa ruokatutkimusta S-ryhmän datalla
LoCard-hankkeessa tehdään kansainvälisesti uraauurtavaa ruoankäytön ja elintapojen tutkimusta päivittäistavarakaupan ostodataa ja asiakasomistajille toteutettuja kyselyitä hyödyntäen.
”Halusimme mahdollistaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimustyötä, joka antaa arvokasta tietoa sekä kansanterveyden ruoankäytön näkökulmasta. Nämä teemat on huomioitu myös vastuullisuusohjelmassamme, jonka yksi tavoite on, että ruokaostokset olisivat 65-prosenttisesti kasvispohjaisia vuonna 2030. Kauppa voi rohkaista, tarjota vaihtoehtoja, vinkkejä ja apuvälineitä”, kertoo S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa.
S-ryhmä tarjoaa yliopiston tutkimusta varten dataa asiakasomistajien suostumuksella. Yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ei ole kyse tutkimuksen rahoittamisesta tai taloudellisesta tukemisesta.
Suomalaisia kannustetaan kohti terveellisempää ja ympäristölle fiksumpaa ruokavaliota parhaillaan uudistettavissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissakin, joissa kestävyysnäkökulma on mukana.
*Tutkimus perustuu 10 795 S-ryhmän asiakasomistajan vastauksiin. Tutkittavat täyttivät verkkokyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa sosiodemografisia taustatietoja ja ruokaan liittyviä motiiveja. Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity -tiedelehdessä.
LoCard-tutkimushanke
LoCard on Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston koordinoima tutkimushanke, jossa hyödynnetään S-ryhmän ostodataa erityisesti terveys- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Ostotietojen käyttö pohjaa asiakasomistajien suostumukseen. Sillä, millaista ruokaa suomalaiset syövät, on monenlaisia vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. S-ryhmä haluaa olla mukana mahdollistamassa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimustyötä. Tutkimusyhteistyö tukee myös S-ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitetta auttaa asiakkaita tekemään itselle terveellisiä ja ympäristölle vastuullisia valintoja. S-ryhmän vastuullisuustavoite on, että vuonna 2030 myymästämme ruoasta vähintään 65 prosenttia on kasvipohjaista ja 80 prosenttia on kotimaassa valmistettua. Yhteistyössä Suomen eturivin ravitsemustieteilijöiden kanssa syntyi myös fiksumpaan syömiseen ohjaava Ravintolaskuri S-mobiilin Omat ostot -palveluun. S-ryhmä ei rahoita LoCard-tutkimushanketta.
Lisätietoja tutkimushankkeesta: https://locard.fi/