LEHTI- JA YLIOPISTOMIEHENÄ Nuori ylioppilas Lehtimiehenä Historian tutkijasta kansantaloustieteilijäksi Kansantajuinen tieteentekijä

Kansantajuinen tieteentekijä Gebhardilla oli usein taustanaan ja esimerkkinään Tanska. Hän teki myös Suomen osuustoiminnan vaiheita tutuksi muissa Pohjoismaissa ja Saksassa ja ylläpiti laajaa ulkomaista kirjeenvaihtoa. Gebhard tuli vuosi vuodelta tunnetummaksi ulkomailla solmiessaan suhteita eri maiden osuustoiminta- ja talonpoikaisliikkeiden johtajiin. Vuonna 1895 Valvojassa julkaistiin Gebhardin kirjoitus Agraarikysymyksestämme, jossa hän puhui ensimmäisen kerran osuustoiminnasta. Vuonna 1899 Gebhardista tuli kansantaloustieteen ja tilastotieteen dosentti. Hän olisi halunnut oppiaineen nimeksi maatalouspolitiikka, mutta yliopistolla epäiltiin, että se olisi liian poliittinen nimi venäläisille. Gebhard ei kadottanut historiantutkijan loogisuuttaan, mutta ei tosin ollut lainkaan perusteellinen; saatuaan jonkin idean, kynä vain juoksi paperilla. Mieliala vei hänet aina mukaansa, joten hän ei ollut kovin kriittinen, sen sijaan Gebhardin intuitio oli suurenmoinen. Osa väitti, että Gebhard oli tieteellisessä kirjailijatoiminnassa enemmän kansantajuista ja selostavaa kuin itsenäisesti tieteellistä. Hänellä oli kuitenkin hyvät kirjailijan lahjat: teksti oli selkeää, sujuvaa, iskevää, värikästä ja sattuvaa. Valitettavaa seuraavien ylioppilaspolvien kannalta oli, että Gebhard ei enää luennoinut yliopistolla paitsi kevätlukukaudella 1902. Kuitenkin vasta 1909 hän sai professuurin, jota tosin ei monilta julkisilta tehtäviltään paljon joutanut hoitamaan.